Tekninen lautakunta 2021-2025

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Mika Shemeikka ja Erja Silvennoinen. Pöytäkirja tarkastetaan 26.2.2025 ja pidetään nähtävänä 27.2.2025 kunnan tietoverkossa.

ASIA

Ympäristöluvanvaraisen toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset ympäristönsuojelulain (527/2014) 94 §:n nojalla.

TAUSTAA

Toiminta on loppunut Kihniön kunnan teknisen lautakunnan hylättyä 28.9.2022 § 82 päätöksellään Kihniön riistanhoitoyhdistyksen kivääriradan ympäristölupahakemuksen kiinteistölle RN:o 250-893-1-3, osoitteessa Piikkiläntie. Kihniön teknisen lautakunnan päätös on saanut lainvoiman 7.9.2023 Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisulla (päätös 1105/2023).

PÄÄTÖKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Pohjavesialueella sijaitseva ampumaratatoiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 28 §:n 1 momentin liitteen 4 kohdan 7 perusteella. Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset (YSL 94 §, 3. momentti). Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 13 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ulkona sijaitsevan ampumaradan ympäristölupa-asiassa. Toiminnan lopettamista koskevat määräykset antaa sama lupaviranomainen. Kihniön kunnan hallintosäännössä on määritelty, että ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tekninen lautakunta.

ASIAN VIREILLETULO

Kihniön riistanhoitoyhdistys on 13.9.2023 toimittanut suunnitelman lopettamistoimenpiteistä ja 10.10.2024 selvityksen maaperän pilaantuneisuudesta ympäristövalvontaan.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ympäristötarkastaja on 27.9.2023 kehottanut Kihniön riistanhoitoyhdistystä toimittamaan suunnitelman ampumaradan lopettamistoimenpiteistä ja selvityksen maaperän pilaantuneisuudesta. Toiminnan lopettamista ohjaa Kihniön teknisen lautakunnan päätös 28.9.2022 § 82. Päätöksessä on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet alueen kunnostamisesta, rakenteiden poistamisesta sekä selvitys alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta aikatauluineen. Lupaviranomainen päättää tarvittavista toimista suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Ampumarata-alue sijaitsee Metsähallituksen omistamalla kiinteistöllä, jolta Kihniön riistanhoitoyhdistys on vuokrannut 0,6 ha ampumarata-alueen. Vuokrasopimus on päättynyt 31.12.2022. Lisäksi ampumarata-alue sijoittuu Naarmijärven 1-luokan pohjavesialueelle ja etäisyys ampumaradalta Kankarin vedenottamolle on alle 100 m. Rata sijaitsee kokonaisuudessaan vedenottamon arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä.

Ampumarataa ei ole merkitty Pirkanmaan maakuntakaavaan. Alueella on merkintä tärkeästä vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta. Kaavamääräysten mukaan pohjavesialueella tulee varmistua siitä, etteivät toiminnot vaaranna pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Ympäristöhäiriöiden vaikutukset tulee ehkäistä riittävin teknisin ratkaisuin ja/tai suoja-aluein. Alueella ei ole kunnan maankäyttösuunnitelmia.

ALUEELLA OLEVAT RAKENTEET JA TEHDYT TUTKIMUKSET

Kivääriampumaradalla on yhdistetty 75 metrin hirvi-/luodikkorata, ja ampumasuunta on luoteeseen. Pääsääntöisesti radalla ammutaan .308 ja.93 kaliiberin aseilla ja jonkin verran pienoiskiväärillä. Ammuntamäärät ovat noin 3500 laukausta hirvikiväärillä ja 500-1000 laukausta pienoiskiväärillä vuodessa.

Rakenteellisesti ampumarata-alue muodostuu ampumapaikasta, maalialueesta, näiden välisestä välialueesta sekä maalialueen takana olevasta taustavallista. Radan taustavalli on tehty maa-aineksista. Massoja on vaihdettu ja kalkittu 1990/2000-lukujen taitteessa. Radalla on katettu, villoitettu ja eristelevyin sivuilta ja takaa suojattu ampumasuoja 75 metrin ampumaetäisyydellä. Lisäksi radalla on liikkuvan hirven kiskot ja maalilaitteiden varasto.

Ampumaradan vaikutusten selvittämiseksi otettiin vesinäytteitä Kankarin vesiosuuskunnan pohjavedenottamolta ja läheisestä pohjavesilammesta marraskuussa 2021. Näytteistä tutkittiin lyijy-, arseeni-, antimoni-, sinkki- ja kuparipitoisuudet. Näytteitä verrattiin myös vesiosuuskunnan vedenjakelualueen verkostosta vuonna 2020 otettuun näytteeseen. Tulosten mukaan talousvesiasetuksen mukaiset raja-arvot eivät ylittyneet missään näytteessä.

Ampumaradalla on toteutettu maaperän pilaantuneisuusselvitys Taratest Oy:n toimesta lokakuussa 2024. Ampumaradalla tehtyjen näytteenottojen perusteella radan rakenteisiin on luotien mukana päätynyt erityisesti lyijyä ja antimonia, jotka ovat pääosin keskittyneet taustavalliin ainakin 50 cm syvyyteen. Taustavallin pintamaassa todettiin myös kuparin kynnysarvotason ylityksiä. Lyijyn osalta PIMA-asetuksen mukaisia alemman ohjearvon ylityksiä on todettu myös maalitaulukiskon etualueen ympäristön pintamaassa.

TOIMINNAN LOPETTAMISTA VARTEN ESITETTÄVÄT TOIMENPITEET

Kihniön riistanhoitoyhdistyksen lopettamissuunnitelmassa on esitetty, että rakennelmat tontilta puretaan ja toimitetaan Lakeuden Etapin toimipisteelle vuoden 2023 aikana. Maa-ainekset tasataan ympäröivään maisemaan sopivaksi. Ympäristötarkastaja kielsi 18.10.2023 maa-aineksien tasauksen, kaivamisen ja liikuttelun alueella siihen saakka, kunnes myös pilaantuneisuusselvitys on toimitettu ympäristövalvontaan ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tämän jälkeen lupaviranomainen päättää tarvittavista toimista.

SELVITYS MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDESTA

Taratest Oy on tehnyt Kihniön Riistanhoitoyhdistyksen toimeksiannosta maaperän pilaantuneisuusselvityksen Kihniön ampumaradalla. Pilaantuneisuustutkimukset on suoritettu 1.10.2024.

Maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi alueelta valittiin yhdeksän edustavaa tutkimuspistettä. Koekuoppanäytteenotot suoritettiin kaivinkoneella noin 0-0,5 m syvyyteen. Kooltaan kuopat olivat noin 1 m x 1,5 m. Koekuopista seitsemän tehtiin taustavalliin sekä maalitaulukiskon etualalle ja kaksi ampumapaikan katoksen eteen ja taakse. Maaperänäytteitä otettiin yhteensä 24 kpl näistä yhdeksästä tutkimuspisteestä. Taustavallin jokaisessa koekuopassa havaittiin kalkkia.

Koekuoppien näytteistä muodostettiin eri syvyyksiltä yhteensä 5 kokoomanäytettä ja kaikkiaan analysoitiin 8 näytettä. Näytteistä analysoitiin raskasmetallit.

Ohjearvot

Maaperänäytteistä analysoituja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007, ns. PIMA-asetus) asetetuttuihin kynnys- ja ohjearvoihin. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistamistarvetta on arvioitava, mikäli yhden tai useamman aineen kynnysarvo ylittyy. PIMA-asetuksessa on määritetty, että maaperää pidetään pilaantuneena pohjavesialueella jonkin maaperässä todetun haitta-aineen pitoisuuden ylittäessä kynnysarvotason. Ampumarata-alueella sovelletaan PIMA-asetuksen kynnysarvoja, koska kiinteistö sijaitsee Naarmijärven pohjavesialueella.

Tutkimustulokset ja niiden tulkinta

Taustavallin kokoomanäytteessä KOK1&2_0-0,1 m todettiin VNa 214/2007-mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä lyijypitoisuus 3160 mg/kg (vaarallisen jätteen raja-arvo 2500 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus 35,1 mg/kg (alempi ohjearvo 10 mg/kg) ja kynnysarvotason ylittävä kuparipitoisuus 116 mg/kg (kynnysarvo 100 mg/kg).

Taustavallin kokoomanäytteessä KOK3&4_0-0,1 m todettiin VNa 214/2007-mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä lyijypitoisuus 2700 mg/kg (vaarallisen jätteen raja-arvo 2500 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus 31 mg/kg (alempi ohjearvo 10 mg/kg) ja kynnysarvotason ylittävä kuparipitoisuus 122 mg/kg (kynnysarvo 100 mg/kg).

Taustavallin kokoomanäytteessä KOK1&2_0,3-0,5 m todettiin VNa 214/2007-mukaisen alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus 618 mg/kg (alempi ohjearvo 200mg/kg) ja kynnysarvotason ylittävä antimonipitoisuus 5,4 mg/kg (kynnysarvo 2 mg/kg).

Taustavallin kokoomanäytteessä KOK3&4_0,1-0,3 m todettiin VNa 214/2007-mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus 1450 mg/kg (ylempi ohjearvo 750 mg/kg) ja kynnysarvotason ylittävä antimonipitoisuus 9,97 mg/kg (kynnysarvo 2mg/kg).

Näytteessä KK7/N7 0-0,1 m todettiin alemman ohjearvotason ylittävä lyijypitoisuus 234 mg/kg (alempi ohjearvo 200 mg/kg)

Jatkotoimenpiteet

Suoritetuilta tutkimuspisteiltä todettiin PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvorajojen sekä vaarallisen jätteen raja-arvon ylityksiä tutkittujen haitta-aineiden osalta. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä lyijypitoisuuksia havaittiin taustavallin kokoomanäytteissä KOK1&2 ja KOK3&4. Lisäksi näissä taustavallin kokoomanäytteissä havaittiin alemman ohjearvotason ylittäviä antimonipitoisuuksia sekä kynnysarvon ylittäviä antimoni- ja kuparipitoisuuksia. Tutkimuspisteessä KK7/N7 havaittiin alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus. Muissa tutkituissa näytteissä ei todettu PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvotasojen ylityksiä tutkittujen haitta-aineiden osalta.

Tehdyn näytteenoton perusteella kokoomanäytteet taustavallin tutkimuspisteissä KOK1&2 sekä KOK 3&4 sekä maalitaulukiskon etualueen KK/N7 ympäristö todetaan pilaantuneeksi tutkittujen haitta-aineiden osalta koekuoppien ympäristössä.

Kohteeseen suositellaan maaperän puhdistusta massanvaihdolla. Haitta-ainepitoista maata arvioidaan olevan noin 300 m³, ja pilaantuma on voimakasta, jolloin kustannusten ja ympäristön kannalta massanvaihto on soveltuva vaihtoehto. Tarkempi pilaantuneen maaperän määrä selviää kaivettaessa. Selvityksessä on esitetty arvio suoritetun pilaantuneisuustutkimusten perusteella.

Mahdolliset maaperän puhdistustyöt tulee suorittaa ympäristöteknisen valvojan valvonnassa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vrk ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

LOPETTAMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN

Radan lopettamisen vaikutukset ympäristöön riippuvat toteuttamistavasta. Suurin

ympäristövaikutus olisi taustavallien iskemäkohtien poistamisella. Haitta-ainepitoista

maata arvioidaan olevan noin 300 m³. Taustavallien kaivaminen saattaa aiheuttaa hienojakoisemman tai pienempiin maapartikkeleihin sitoutuneen lyijyn väliaikaisesti lisääntynyttä liukenemista.

Ampumaratojen rakenteiden purkaminen ei aiheuta erityisiä riskejä tai pitkäkestoisia vaikutuksia ympäristöön.

LOPETTAMISSUUNNITELMAN TIEDOTTAMINEN

Metsähallitukselle on ampumaratakiinteistön maanomistajana varattu tilaisuus

tulla kuulluksi lopettamissuunnitelmasta ja pilaantuneisuusselvityksestä. Muiden asianosaisten kuuleminen ja tiedottaminen julkisella kuulutuksella sekä sanomalehdessä ei ole ollut tarpeen asian luonne huomioiden. (YSL 96 §)

Metsähallituksen kuuleminen

Hakijan vastineen yhteydessä toimitettiin myös Metsähallituksen lausunto 21.11.2024. Lausunnossa todetaan, että Metsähallituksen ja Kihniön rhy:n välinen ampumaradan maanvuokrasopimus on päättynyt 31.12. 2022. Koska ampumaradan toiminnanharjoittajalle ei ole myönnetty ympäristölupaa toimintansa harjoittamiseen, eikä vuokrasopimusta siis ole jatkettu, niin astuu voimaan vuokrasopimuksen ehdot: Sopimuksen päättäminen ja toimenpiteet vuokra-ajan päättyessä.

Vuokralaisen on kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä kustannuksellaan siirrettävä mahdollisesti omistamansa rakennukset, rakennelmat ja laitteet sokkeleineen ja muu omaisuus vuokra-alueelta, siistittävä vuokra-alue ja luovutettava alue vuokranantajan vapaaseen hallintaan.

Ampumaradan toiminnanharjoittajan tulee viipymättä toteuttaa vuokra-alueen rakenteiden poistaminen ja ampumapenkan puhdistus / alueen siistiminen vuokra-aikaa edeltävään kuntoon valvontaviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Alueella voidaan suorittaa katselmus toimenpiteiden jälkeen.

Pyydetyt lausunnot

Pilaantuneisuusselvityksestä pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta, joka antoi lausunnon asiassa 18.11.2024.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut viitekohdan raportin ja toteaa, että kohteen pilaantunut maaperä tulee puhdistaa, koska alue sijaitsee pohjavesialueella ja alueen lähellä sijaitsee vedenottamo. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen toimenpiteissä, jotka liittyvät pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Muiden ampumaradan lopettamistoimenpiteiden valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pirkanmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan mahdolliset maaperän puhdistustyöt tulee suorittaa ympäristöteknisen valvojan valvonnassa. Alueen puhdistamisesta on laadittava suunnitelma, joka tulee lähettää tarkistettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Suunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi mahdollisen PIMA-ilmoituksen (Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta) tarpeellisuuden.

Tilanteessa, jossa maaperää puhdistava taho ei omista puhdistettavaa kiinteistöä, tulee suunnitelman yhteyteen liittää asiakirja kiinteistön omistajan suostumuksesta, josta käy ilmi, että kiinteistönomistaja on tietoinen puhdistustyöstä ja hyväksyy sen.

Hakijan kuuleminen

Hakijaa on kuultu lausunnosta 20.11.2024. Hakija on toimittanut vastineen 21.11.2024 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon.

Pirkanmaan ELY-keskukselle

Alueella oleva ampumarata ja siihen kuuluvat rakennukset menevät uusiokäyttöön. Ampumapenkan etupenkasta on tarkoitus ottaa maata kuormaajalla traktorinkärryihin ja ajaa maa-aines Hongistonkankaan metsäautotien pohjaksi, kiinteistön 250-403-2-33 kohdalle. Maanomistajaan on oltu yhteydessä ja hänelle tämä sopii.

Kihniön kunnan tekninen lautakunta päättää antaa Kihniön riistanhoitoyhdistykselle ampumaradan toiminnan lopettamista koskevat määräykset ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaisesti.

Päätöksen perustelut

Ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos toiminnanharjoittajaa ei enää ole tai häntä ei tavoiteta ja lopetetun toiminnan ympäristövaikutusten valvomiseksi on tarpeen tarkkailla ympäristöä, tarkkailusta vastaa toiminta-alueen haltija.

Jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. (YSL 94 §)

Toiminnan lopettamista ohjaa Kihniön teknisen lautakunnan päätös 28.9.2022 § 82. Päätöksessä on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet alueen kunnostamisesta, rakenteiden poistamisesta sekä selvitys alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta aikatauluineen. Lupaviranomainen päättää tarvittavista toimista suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminnan lopettamista koskevia ympäristöluvan määräyksiä on tarpeen täydentää.

Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee ampumaratatoiminnan seurauksena pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvän asian ja antaa siihen liittyvät määräykset. (YSL 133 ja 136 §:t)

TOIMINNAN LOPETTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN

• Ampumaradan alueella sijaitsevat rakennelmat (ampumasuoja, maalialueen rakenteet, varasto) tulee poistaa 30.6.2025 mennessä. Käyttökelpoiset rakenteet voi myydä ja purkujätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Myydyistä rakenteista ja pois toimitetuista jätteistä on toimitettava kuitti tai muu tosite ympäristövalvontaan.
• Pohjaveden laatua tulee tarkkailla Kankarin vesiosuuskunnan pohjavedenottamolta ja läheisestä pohjavesilammesta kerran vuodessa otettavilla näytteillä. Ensimmäiset näytteet otetaan vuonna 2025 ampumaradan alueella sijaitsevien rakennelmien poistamisen jälkeen. Näytteenottoa jatketaan siihen asti, kunnes Pirkanmaan ELY-keskus antaa pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan päätöksen ja siihen liittyvät tarkkailumääräykset.
• Mahdolliset maaperän puhdistustyöt tulee suorittaa ympäristöteknisen valvojan valvonnassa Pirkanmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Alueen puhdistamisesta on laadittava suunnitelma, joka tulee lähettää tarkistettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle 30.6.2025 mennessä. Suunnitelman perusteella ELY-keskus arvioi mahdollisen PIMA-ilmoituksen (Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta) tarpeellisuuden.

Perustelut: Ympäristönsuojelulain 94 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Koska ampumaratatoiminta on päättynyt, toimintaan liittyvät rakenteet tulee purkaa ja toimittaa jätelain 29 §:n mukaiseen vastaanottopaikkaan. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 8, 16, 17, 94 §, JäteL 13, 29, 72, 73 §)

Näytteistä on analysoitava happi, pH, sähkönjohtavuus, sameus sekä raskasmetallien liukoiset pitoisuudet (As, Sb, Cu, Pb, Ni, Zn). Pohjavesinäytteiden tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukauden kuluttua niiden valmistumisesta.

Perustelut: Pohjaveden laadun seuranta on tärkeää haitta-aineiden kulkeutumisriskin arvioimiseksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antama tarkkailuvelvoite päättyy, kun asian käsittely siirtyy valtion valvontaviranomaiselle pilaantuneen maaperän kunnostuksena. (YSL 6, 65, 94, 136 §)

Tilanteessa, jossa maaperää puhdistava taho ei omista puhdistettavaa kiinteistöä, tulee suunnitelman yhteyteen liittää asiakirja kiinteistön omistajan suostumuksesta, josta käy ilmi, että kiinteistönomistaja on tietoinen puhdistustyöstä ja hyväksyy sen.

Perustelut: Pirkanmaan ELY-keskus ratkaisee ampumarata-alueen pilaantuneen maaperän puhdistusta koskevan asian ja antaa määräykset vaadittavasta puhdistustasosta ja mahdollisesta seurannan jatkamisesta. (YSL 133, 136 §)

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksessä 3. Tällä päätöksellä hyväksytään lopettamissuunnitelma vain maanpäällisten rakenteiden poistamisen osalta ja Pirkanmaan ELY-keskus vastaa pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvien toimenpiteiden valvonnasta, joten määräyksiä pilaantuneen maaperän kunnostuksen aikaiseen seurantaan tai riskienhallintaan ei ole tarpeen antaa.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5–8, 14, 16, 17, 21, 22, 27, 34, 52, 65, 66, 83–85, 94, 96, 133, 136, 180, 190, 191, 198, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (712/2014) 2–5, 7, 12–15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12–13, 15–17, 28–29, 72, 73, 118–122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Hallintolaki 20, 22, 31, 34, 39, 43–45, 47, 54, 62 a §

Kihniön kunnan hallintosääntö (KV 25.9.2023 § 21)

Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (tekla 26.1.2022 § 6)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan varaisen toiminnan lopettamista koskevista määräyksistä peritään

ympäristönsuojeluviranomaisen 1.5.2022 voimaan tulleen taksan mukaisesti 200 euroa (päätös toiminnan lopettamiseen liittyvistä määräyksistä 94 §) sekä asian käsittelyn vaatiman työmäärän (3 h) mukaan 165 euroa.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä lupapäätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella noudattaen, mitä hallintolain 62 a §:ssä säädetään. Kuulutus ja lupapäätös pidetään nähtävillä 27.2.–8.4.2025 ajan Kihniön kunnan internetsivuilla.

Päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille ja päätös lähetetään tiedoksi viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti. Valitusosoitus liitteenä.

Mäntyperän energiapuiston oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on edennyt hyväksymisvaiheeseen.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 2.9.2024-2.10.2024. Kaavanlaatija on antanut vastineen kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä huomioinut vaikutukset hyväksyttäväksi esitettävässä kaava-aineistossa.

Kaavakonsultti Esa Säkkinen ja hanketoteuttajan edustajat Matias Partanen ja Kari Tuominen ovat kokouksessa teams-yhteyden välityksellä esittelemässä kaava-asiaa.

Tekninen lautakunta

• hyväksyy kaavaehdotuksesta laaditun vastineen ja toteaa, ettei palautteissa esiintynyt sellaista uutta tietoa, jonka johdosta kaavaehdotus tulisi asettaa uudelleen nähtäväksi
• hyväksyy palautteen perusteella täydennetyn kaavaehdotuksen liitteiden mukaisesti ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Kuntalaisaloitepalvelussa on 23.2.2024 jätetty aloite.

Aloitteen sisältö:

Kihniön kunnan on haettava Liikenne- ja viestintävirastolta vesiliikennelain mukaista kieltoa vesiskoottereiden käyttämiseen Kankarinjärvellä ja samalla luovuttava vierasvenelaiturin rakentamisesta alueelle.

Perustelut:

Kankarinjärvi on Pirkanmaalla Kihniössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Järvi on matala, keskisyvyys on kaksi metriä ja syvin kohta on alle 12 metriä. Järveen on aikaisemmin johdettu 16 turvetuotantoalueen vedet.

Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja, joita on myös kolmessa saaressa. Rannoilla on paljon kiviä ja pieniä nimettömiä luotoja. Järvi on runsashumuksinen sekä kirkas- että ruskeavetinen järvi. Laajamittainen turvetuotanto alueella on lopetettu ja järvi on toipumassa.

Vesiskootterien aiheuttamat haitat:

• pitkäaikaisen turvetuotannon seurauksena matalan järven pohjaan sedimentoitunut turvepöly lähtee liikkeelle ja aiheuttaa happikatoa
• alueen vapaa-ajan asukkaat arvostavat erityisesti luonnonrauhaa ja hiljaisuutta, minkä vesiskootteriliikenne tuhoaa
• vesiskoottereita käyttävät lähinnä turistit, joille merkitsemättömät karikkoiset rantavedet ovat vaarallisia

Aloitteeseen annettava vastaus:

Vesiliikenne kuuluu jokamiesoikeuden piiriin. Viranomaiset voivat rajoittaa tai kieltää vesikulkuneuvoilla liikkumisen, jos se on tarpeen liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi tai yleisen virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi. Vesiliikennettä koskevat kiellot ja rajoitukset antaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Uutta kieltoa tai rajoitusta haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Hakemuksen voi tehdä kunta, kunnan jäsen tai sellainen viranomainen, yhteisö tai vesialueen omistaja, jota asia koskee.

Traficom voi aluekohtaisesti kieltää tietyn moottorikäyttöisen vesikulkuneuvotyypin käytön tai rajoittaa sitä, jos sen käyttämisestä aiheutuu erityisen huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle tai muulle elinkeinolle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle. On kuitenkin huomioitava, että tiettyä vesikulkuneuvotyyppiä koskevia kieltoja tai rajoituksia on mahdollista asettaa ainoastaan tapauksissa, joissa voidaan osoittaa tietyn vesikulkuneuvon aiheuttavan erityisen huomattavaa haittaa tietyllä alueella. Näin ollen ko. kieltoja tai rajoituksia ei voida myöskään määrätä ennakoivasti tai laajoille alueille kaiken varalta.

Kihniön kunnalla ei ole käytössään sellaista todennettua tietoa, jolla voitaisiin osoittaa vesiskoottereilla ajon aiheuttavan erityisen huomattavaa haittaa Kankarinjärvellä, ja jota tarvittaisiin kieltohakemuksen perusteluksi.

Häiritsevä tai piittaamaton ajotapa on jo vesiliikennelain 782/2029 mukaan kielletty, ja vesikulkuneuvon käyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Nämä vesiliikennelain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkien vesikulkuneuvojen käyttäjiä kaikilla vesialueilla – myös kielto- ja rajoitusalueiden ulkopuolisilla vesialueilla – ja ne ovat voimassa kaiken aikaa.

Vesikulkuneuvolla liikkujien tulisi siten aina ottaa huomioon muu vesiliikenne ja muut vesistön käyttäjät sekä ympäristö. Tämän velvollisuuden tahallisessa tai huolimattomuudessa tehdyssä laiminlyönnissä on kysymys vesiliikennerikoksesta ja sen seuraamuksena on sakko. Vesikulkuneuvojen käyttämistä vesialueella valvoo poliisi, jolla on mahdollisuus puuttua häiritsevään vesiliikenteeseen välittömästi. Valvovien viranomaisten tehtävänä on valvoa vesiliikennelain mukaisten sääntöjen noudattamista, ja tätä sääntelymekanismia on pidettävä ensisijaisena keinona asianmukaisen vesiliikennekäyttäytymisen turvaamiseksi.

Kuntalaisaloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kuntalaisaloitepalvelussa on 7.8.2024 jätetty aloite.

Aloitteen sisältö:

Kihniön kunta on kaavoituspäätöksellä katkaissut Teollisuustien liikenteen. Tilalle oli tarkoitus rakentaa alueen sisäistä työmatkaliikennettä sekä ennen kaikkea koululaisten kevyttä liikennettä palveleva Paavontie.

Kihniön kunta sai Teollisuustien katkaisuun johtaneesta järjestelystä 640 t€:n suuruisen tuoton, jolla Paavontie oli tarkoitus rahoittaa, mutta rahat käytettiin muihin tarkoituksiin, joten Paavontien rakentamisesta luovuttiin.

Tällä hetkellä Koivikon alueella ei ole lainkaan edes kevyen liikenteen mahdollistavaa läpikulkua, jolloin alueen kevyt liikenne on siirretty VT23:n pientareelle.

Tällä hetkellä VT23:lla on 80 km/h nopeusrajoitus,

Lasten koulumatkan ja kevyen liikenteen turvallisuuden edes osittaiseksi parantamiseksi Kihniön kunnan on ryhdyttävä välittömiin toimiin eri viranomaisten kanssa jotta valtatie 23:lle saataisiin välittömästi 50 km/h nopeusrajoitus vaaralliselle välille Pyhäniemen liittymä- Kihniön liittymä, luonnollisesti vallitsevien normien mukaisesti molempiin suuntiin.

Lisäksi Kihniön kunnan on taloudellisen tilansa toivottamuuden vuoksi vaikutettava Ely-keskukseen, jotta VT23:n länteen päin johtavan ajoradan piennarta levennettäisiin välittömästi vähintään metrin levyiseksi ja päällystettäisiin asfaltilla ennen talven tuloa.

Aloitteeseen annettava vastaus:

Koulukuljetuksissa on useiden vuosien osalta ollut käytäntö, jossa VT23 luokitellaan vaaralliseksi nopeusrajoituksensa ja kapean pientareensa vuoksi. Oppilaat, joiden koulumatkalle kuuluu osuuksia tai ylityksiä VT23:lla, ovat erikoisluvalla koulukuljetuksen piirissä.

VT23:n osuus Kihniön ja Pyhäniemen liittymien välillä on ollut Kihniön kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä esillä ja sen perusteella Kihniön kunta on puoltanut tehtyä aloitetta nopeusrajoituksen alentamiseksi Ely-keskukselle. Kihniön kunta on perustellut nopeusrajoituksen laskemista 60 km/h liittymien välillä jalankulun ja kevyen liikenteen turvallisuudella sekä pohjavesialueella.

Ely-keskus on käsitellyt toimenpide-esityksen ja antanut 21.2.2025 asiassa vastauksen:

Ely-keskuksen näkemyksen mukaan nopeusrajoitusta ole tarpeen laskea. Valtateillä Ely-keskus pyrkii mahdollisimman yhtenäiseen 80 km/h nopeustasoon pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Tällä hetkellä valtatiellä 23 ei ole missään kohdin alle 80 km/h nopeusrajoitusta. Valtateillä Ely-keskus käyttää 60 km/h nopeusrajoitusta lähinnä vilkkaiden ja vaarallisten maanteiden liittymien kohdalla.

Kihniön kunnassa ei ole laadittu kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelmaa tai vastaavaa suunnitelmaa eikä sen laadintaa ole ohjelmoitu tuleville suunnitelmavuosille. Traficom voi myöntää valtionavustusta kunnille ja pyöräilyn edistämiseen, mutta hakeminen edellyttää edellä mainittua ohjelmaa tai suunnitelmia. Asiaa voidaan edistää tulevien suunnitelmavuosien ja kuntastrategian mukaisten toimenpiteiden tavoiteasettelussa.

Kuntalaisaloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Rakennuspaikka ja sen sijainti:

Rakennuspaikka on noin 3080 m2 suuruinen Leporanta- niminen kiinteistö. Kiinteistötunnus on 250-405-5-87. Rakennuspaikka rajoittuu Kankarinjärveen noin 50 metrin matkalla.

Esitetty toimenpide ja hakemuksen perustelut:

Poikkeamista haetaan vakituisen asuinrakennuksen 120 m2 rakentamiseksi kiinteistölle. Rakennuspaikalla on olemassa oleva keskeneräiseksi jäänyt vapaa-ajanrakennus, joka korjataan ja käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asuinrakennukseksi. Lisäksi rakennuspaikalle rakennetaan asumista palvelevat talousrakennukset, autotalli 30 m2 + autokatos 30 m2 sekä saunarakennus 20 m2. Yhteensä rakennettu kerrosala tulee olemaan 170 m2 k-m2. Hakijoilla on tarkoitus muuttaa kiinteistölle pysyvästi asumaan.

Kiellot, rajoitukset ja kaavallinen tilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai osayleiskaavaa.

Kaavoittamattomalla alueella noudatetaan Kihniön rakennusjärjestyksen määräyksiä. Kaavoittamattoman alle 5000 m2 rakennuspaikan rakennusoikeus on rakennusjärjestyksen kohdan 7.2 mukaisesti 125 m2 lämmintä tilaa (päärakennus + sauna +aitta) + 30 m2 kylmää varastotilaa+ 30 m2 katosta+ 16 m2 savusauna.

Rakentamistilanne:

Rakennuspaikalla on olemassa oleva keskeneräinen vapaa-ajanrakennus 45 m2. Rakennuspaikalla ei ole muita rakennuksia. Rakennuspaikalla on olemassa oleva sähköliittymä.

Naapurien kuuleminen:

Naapurien kuuleminen on suoritettu hakijan toimesta. Naapureilla ei huomauttamista asiaan.

Rakentamisrajoitus josta poikkeusta haetaan:

Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaava tai osayleiskaavaa. Rakennuspaikan rakentamista ohjaa Kihniön kunnan rakennusjärjestys. Rakentamisrajoitukset, joihin hakemuksessa haetaan poikkeusta ovat; Alueidenkäyttölaki 72§; meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Rakennettavaksi suunniteltu kerrosala ei ylitä rakennuspaikan rakennusjärjestyksen 7.1 kohdan mukaista rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeutta.

Poikkeamisen edellytykset ja päätösehdotuksen perustelut:

Alueidenkäyttölaki 171 §; päätösvalta poikkeamisluvan myöntämisessä on kunnalla.

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakentaminen ei vaikuta alueen kaavoitukseen, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä myöskään rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Rakentaminen ei johda merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta haitallisia ympäristö-tai muita vaikutuksia.

Rakennuspaikalle on tarkoitus rakentaa vakituinen asuinrakennus ja tarvittava täydennysrakentaminen, josta kuvaus kohdassa Esitetty toimenpide ja hakemuksen perustelut. Rakennuspaikka täyttää vaatimuksiltaan vakituisen asuinrakennuksen vaatimukset. Kiinteistölle on mahdollista rakentaa kulkukelpoinen tie. Rakennuspaikan viereisillä kiinteistöillä sijaitsee vakituisia asuinrakennuksia, joten rakennettava asuinrakennus tukeutuu ympärillä olevaan kylätaajamaan. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen. Rakennus varustetaan painevedellä ja jätevesiviemäröinti toteutetaan ajantasaisen jätevesiasetuksen määräysten mukaisesti.

Sovelletut oikeusohjeet:

Alueidenkäyttölaki 72§

Rakentamislaki57 §

Oheisaineistona otteet sijaintikartasta ja asemapiirroksesta.

Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että edellä esitetyin perusteluin poikkeamiseen suostuttaisiin. Rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön ja maisemaan. Poikkeamislupaa vastaava rakentamislupa tulee hakea rakennusvalvontaviranomaiselta vuoden kuluessa siitä, kun kunnanhallituksen päätös on saanut lainvoiman. Rakentamislupahakemukseen on liitettävä kunnanhallituksen poikkeamispäätös.

Tekninen johtaja esittelee teknisen toimen ajankohtaisia asioita.

• Rakennusvalvonnan taksaluonnos

Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi.