Kunnanhallitus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin osallistujat.

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Hannu Koivistoinen ja Mika Korkiakoski. Pöytäkirja tarkastetaan 17.5.2021 ja pidetään nähtävänä 18.5.2021 kunnan tietoverkossa.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen perusturvajohtaja Taina Niiranen esittelee kokouksessa asiaa Teams- yhteyden välityksellä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vahvistaa ja uudistaa sote peruspalveluja tulevaisuuden sote-keskus –ohjelman avulla. Ohjelman tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotusta halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta varmistaa. Tavoitteena on myös kustannusten nousun hillitseminen, mikä on mahdollista saavuttaa muiden tavoitteiden toteutuessa. Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus hanke (PirSOTE) on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa kevään 2020 aikana.

Rakenneuudistuksessa (KOMAS) pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Pirkanmaan hankkeissa keskitytään ennen lakien voimaantuloa mm. tiedolla johtamisen ja valvonnan kehittämiseen, potilastietojärjestelmien konsolidointeihin eli yhdenmukaistamiseen, asiakkaiden digitaalisten palveluiden lisäämiseen, sosiaalihuollon uusien kirjaamiskäytäntöjen käyttöönottoon sekä tietojen viemiseen sosiaalihuollon Kanta-arkistoon. Osa uudistamisista on lakisääteisiä ja voidaan nyt toteuttaa valtion 80 %:lla tuella. ICT hankkeet on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja sote-johtajien kanssa.

Kuntajohtajat käsittelivät kokouksessaan 21.2.2020 kyseisiä valtionavustushakuja ja väestömäärään suhteutettuja omarahoitusosuuksia (KOMAS) sekä esittivät kokouksessa haettavaksi valtiolta kyseisiä rahoituksia. Kunnat käsittelivät valtionavustusten hakemista, omarahoitusosuuksia ja periaatteita maaliskuun 2020 aikana omissa toimielimissään sekä hyväksyivät valtionavustusten hakemisen.

STM myönsi 29.6.2020 PirSOTE hankkeelle 5,9 miljoonaa euroa ja KOMAS hankkeelle 9,3 miljoonaa euroa. KOMAS hanke edellyttää lisäksi 20 %:n omarahoitusosuuden eli noin 2,3 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021. Laskelmissa omarahoitusosuus on pyritty arvioimaan mahdollisimman oikein molemmille vuosille. Jakautumiseen vaikuttaa KOMAS hankkeiden käynnistymisnopeus ja kuntien kanssa saatavien sopimusten hyväksyminen. KOMAS-hankkeelta STM karsi noin 800 000 euroa verrattuna Pirkanmaan alkuperäiseen hakemukseen nähden ja siten omarahoitusosuus putosi keväästä noin 200 000 eurolla. Syynä oli pääosin hakemuksiin sisällytetyt tietojärjestelmien lisenssimaksut, jotka rinnastettiin investointeihin. STM katsoi, että investointiluonteiset asiat eivät ole tukikelpoisia. Kun poistetaan Pirkanmaan liiton ja sairaanhoitopiirin omarahoitusosuudet, jää kunnille omarahoitettavaksi osuudeksi arviolta 1,7 miljoonaa euroa. Kaikkiaan KOMAS hankkeella on käytössään omarahoitusosuudet mukaan lukien noin 11,7 miljoonaa euroa, josta suurin osa eli 6,9 miljoonaa euroa käytetään Pirkanmaan peruspalveluiden ICT järjestelmien uudistamiseen. Varsinaiseen sote-maakuntavalmisteluun liittyvä rahoituksen käyttö ja siten omarahoitus toteutuu valtaosin vasta, mikäli lainsäädäntö etenee eduskunnassa ja voimaanpanolaki astuu voimaan kesän 2021 jälkeen. Kesään 2021 saakka KOMAS hankkeella tehdään pääosin sote-keskuksien toiminnallisiin uudistamisiin liittyviä asiakokonaisuuksia sekä STM:n suosittelemaa esivalmistelua ja varautumista tulevaan.

KOMAS hankkeen omarahoitusosuutta pyritään kattamaan monikanavaisesti. Pirkanmaan liitto toimii päähanketoimistona, jonka kautta henkilötyöpanosten kautta kerrytetään sen edellyttämä omarahoitusosuus. Sairaanhoitopiirin kautta on tarkoitus kerryttää omarahoitusosuutta varsinkin tiedolla johtamisen hankekokonaisuuden kautta. ICT hankkeiden omarahoitus jakautuu osittain väestömäärän osuuksissa, mutta pääosin kuntien saaman hyöty- ja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kuntien omarahoitusosuudet on laskettu tämän hetken tiedon mukaan siten, että niillä voidaan toteuttaa jokaiselle kunnalle ja yhteistoiminta-alueille omia tärkeitä hankeosia. Mikäli jokin kunta päättää olla osallistumatta joihinkin hankeosiin, rahoitusta tarjotaan tämän jälkeen muille kunnille. ICT hankkeet ovat suurelta osin ostopalveluja, jonka takia työpanoksen laskenta omarahoitukseksi eli ”in kind” -tyyppiseksi rahoitukseksi on pienempää. Kun lasketaan PirSOTE ja KOMAS rahoitus yhteen, noin yhden euron omarahoitusosuudella saa 9 euroa valtionavustusta.

STM on päätöksessään sitonut PirSOTE ja KOMAS hankkeet toisiinsa. Komas hankekokonaisuus on lisäksi jaettu kolmeen osaan. PirSOTEa ei rahoiteta ilman KOMAS ja lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut kehittämisosia. Hankkeiden hanketoimistoa ei rahoiteta ilman KOMAS osa-alue 2 tekemisiä, jossa on mukana mm. valvonnan ja tiedolla johtamisen kehittäminen. Siten sopimukset ja rahoitukset omarahoitusosineen ovat yksi kokonaisuus, vaikka hankkeet on jaettu moneen osakokonaisuuteen. Käytännössä lainsäädännön tässä vaiheessa Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus kehittäminen on päälinja.

Suurin osa hankkeista toteutetaan kunnissa ja sairaanhoitopiirissä. STM edellyttää siirtosopimusten hyväksymistä hankehallinnoijan ja kuntien tai yhteistoiminta-alueen vastuukunnan sekä sairaanhoitopiirin kanssa lokakuun 2020 loppuun mennessä.

Kihniön kunnanhallitus on valtuuttanut Parkanon kaupungin allekirjoittamaan sopimuksen ja päättänyt, että Parkano-Kihniö yhteistoiminta-alueella hankkeet toteuttaa vastuukunnan johdolla ja vastuulla. KOMAS-hankkeen osalta Kihniö on varautunut maksamaan omavastuuosuutensa (Kihniön kunnanhallitus § 140 /19.10.2020). Tarkennetut taloussuunnitelmat tuli toimittaa STM:ään 25.9.2020 mennessä. Pirkanmaan sote uudistuksen johtoryhmä 18.9.2020 ja ohjausryhmä 25.9.2020 ovat käsitelleet hankkeiden henkilöstösuunnitelmat, taloussuunnitelmat ja sopimusmallit.

Vuodelle 2020 kuluja Komas- hankkeele oli Kihniön osalta laskettujen kuntaosuuksien mukaan 2.386 euroa ja vuodelle 2021 Komas- hankkeelle on budjetoitu 10.194 euroa.

Parkano-Kihniö yhteistoiminta-alueella PirSOTE ja KOMAS-hankkeet on vähitellen saatu koronapandemiasta huolimatta käynnistettyä. PirSOTE-hanke jakautuu viiteen eri hankesalkkuun, joita vetävät maakuntatasolle palkatut projektipäälliköt.

Yhteistoiminta-alueelle on nimetty paikallisesti hankesalkkujen vastuu- ja yhteyshenkilöt. Hankkeet toteutetaan Parkanon kaupungin ja Kolmostien Terveys Oy:n yhteistyönä.

Kunnanhallitus käy aiheesta tarvittavan keskustelun ja merkitsee saadun selvityksen tiedokseen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen esitteli asiaa teamsin välityksellä.

Kihniön kunnan ensimmäinen kotouttamisohjelma vuodelta 2016 on valmisteltu yhteistyössä Kihniön kunnan, Pihlajalinnan sekä Ely- keskuksen kanssa. Kotouttamisohjelma tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakijoille myönnetään maahanmuuttoviraston taholta lupa turvapaikkaan ja he saavat valita vapaasti asuinkuntansa Suomessa. Kotouttamisohjelma antaa tietoa maahanmuuttajien kanssa toimimisesta yleensäkkin, eri viiteryhmistä ja hyödyllisistä viranomaiskontakteista. Kotouttamisohjelman päivitys tulisi tapahtua noin kerran neljässä vuodessa. Päivityksen suurimmat muutokset ovat tapahtuneet linkkitietojen ajantasaistamisessa ja henkilömuutoksissa sekä tilastotiedoissa. Perusrakenne kotouttamisohjelmassa on pysynyt samana.

Liite 1 päivitetty ohjelma

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle liitteen 1 mukaisen Kihniön kunnan kotouttamisohjelman hyväksymistä.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Sote- ja pelastustoimen uudistuksen voimaanpanolakiluonnos edellyttää, että kahden kuukauden sisällä lakien voimaantulosta perustetaan hyvinvointialueille väliaikaiset toimielimet (Vate). Vate vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.

Pirkanmaan sote- ja pelastustoimen työvaliokunta on ollut päävastuussa Vate valmistelusta. Työvaliokunta antoi kokouksessaan 19.2.2021 muutosjohdolle valmisteluohjeet ja perusti kokouksessaan 19.2.2021 valmistelutyöryhmän (”työnyrkki”), jonka kokoonpanoksi sovittiin maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen ja Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Valmisteluryhmän sihteerinä on toiminut sote muutosjohtaja Jaakko Herrala.

Valmistelutyöryhmä on valmistellut Vaten toimintaperiaatteet, osaamistarpeet, jäsenten lukumäärän sekä muut lakiluonnosten määrittämät asiat. Työnyrkki valmisteli ehdotuksen Vaten ja jäsenten nimistä osapuolille. Jokainen osapuoli on arvioinut työnyrkin ehdotusta ja nimennyt itsenäisesti omat jäsenensä Vateen. Osapuolia ovat Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Pirkanmaan kunnat (Tampereen kaupunki, Kehyskunnat ja Remu-kunnat). Sote-johtajat ovat käsitelleet Vaten kokoonpanoa kokouksessaan 9.4.2021 ja tehneet työvaliokunnalle muutosehdotuksia työnyrkin valmistelemaan ehdotukseen. Työvaliokunta on käsittelyt muutosehdotukset kokouksessaan 16.4.2021. Nimeämisessä on noudatettu tasa-arvolakia. Lisäksi periaatteena on ollut, että kunnat eivät nimeä kahta jäsentä samasta kunnasta. Poikkeuksena tästä Tampereen kaupunki ja organisaatioina pelastustoimi sekä sairaanhoitopiiri. Menettelyllä saadaan mahdollisimman paljon kuntia mukaan valmisteluun. Lakiluonnoksen edellyttämää kehitysvammahuoltoa osapuolena ovat edustaneet kunnat ja sairaanhoitopiiri.

Alun perin oli tavoitteena, että Vatesta tehdään päätös kuntavaalien jälkeen. Vaalien siirtyminen tarkoittaa, että ennakoiva ja ehdollinen päätös on tehtävä jo ennen vaaleja, jotta Vate voi aloittaa heti työnsä lakien voimaantulon jälkeen. Lakien voimaantulo alkuperäisen arvion mukaan olisi 1.7.2021. Osapuolten toimielinpäätökset on oltava yksimielisiä, sillä muutoin valtioneuvosto päättää Vaten kokoonpanon ns. Voimaanpanolain perälautamallin mukaan 1.9.2021 jälkeen.

Työvaliokunta on käsitellyt kokouksessaan 16.4.2021 valmistelutyöryhmän ja osapuolten ehdotuksia, jonka perusteella Pirkanmaan johtajakokous on käsitellyt esitystä kokouksessaan 23.4.2021 ja Pirkanmaan sote ja pelastustoimen ohjausryhmä kokouksessaan 28.4.2021. Pirkanmaan sote ja pelastustoimen ohjausryhmä esittää osapuolille, että ne päättäisivät omissa toimielimissään seuraavaa:

• Vaten kokoonpanoksi 11 jäsentä ja jokaiselle varajäsenet,
  
  
• jäsenten jakauma kokoonpanossa seuraava: kuntajohtajia tai vastaavia 3 jäsentä (+varat), sote-johtajia 3 jäsentä (+varat), sairaanhoitopiiri 3 jäsentä (+varat), pelastustoimi 1 jäsen (+vara) sekä henkilöstöhallinto ja osaulkoistuskuntien näkökulma 1 jäsen (+vara),
  
  
• Vaten asettaa maakuntajohtaja,
  
  
• osapuolet sopivat, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää Vatelle toiminnan aloitukselle tarpeelliset kokous- ja työtilat sekä huolehtii valmistelutoimielimen työskentelyedellytysten muusta varmistamisesta.
  
• Tampereen kaupunki: Juha Yli-Rajala (vara Reija Linnamaa), Taru Kuosmanen (vara Eeva Torppa-Saarinen)
  
  
• Kehyskunnat: Oskari Auvinen (vara Eero Väätäinen), Paula Paavilainen (vara Titta Pelttari)
  
  
• Remu-kunnat: Antti Peltola (vara Minna Uschanoff), Päivi Tryyki (vara Timo Tallila)
  
  
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Tarmo Martikainen (vara Pasi Virtanen), Juhani Sand (vara Eija Tomas) ja Vuokko Ylinen (vara Pekka Erola)
  
  
• Pelastustoimi: Olli-Pekka Ojanen (vara Teemu-Taavetti Toivonen)
  
  
• Henkilöstöhallinto ja osaulkoistuskuntien näkökulma: Taina Niiranen (vara Raija Ruoranen)

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava osapuolten viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Osapuolet ehdottavat Vaten jäseniksi seuraavia viranhaltijoita:

Mikäli Vaten toimikauden aikana tulee henkilövaihdoksia, sopijaosapuoli voi nimetä uuden jäsenen, joka täyttää asettamispäätöksen kriteerit. Neuvottelutulosta on käsitelty 23.4.2021 Pirkanmaan sote ja pelastustoimen poliittisessa yhteistyöryhmässä, joka osaltaan suosittelee neuvotteluratkaisun hyväksymistä. Kun osapuolet ovat käsitelleet Vate ehdotusta omissa toimielimissään ajanjaksolla 3.5.-11.6.2021, saavutetusta neuvottelutuloksesta kerrotaan 18.6.2021 Pirkanmaan sote- ja pelastustoimen ohjausryhmässä.

Voimaanpanolain mukaan Vate valitse ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajan. Osapuolet ehdottavat, että puheenjohtajana toimisi sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen ja varapuheenjohtajana Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen.

Todettakoon, että Voimaanpanolakiluonnoksen mukaan osapuolten sopiman kunnallisen viranomaisen tekemään valmistelutoimielimen asettamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kunnanhallitus esittää, että

• Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen asettaa maakuntajohtaja, kun Suomen eduskunta on hyväksynyt sote- ja pelastustoimen lainsäädännön,
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää väliaikaiselle toimielimelle tarvittavat työskentelyolosuhteet,
• hyväksytään Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen (Vate) kokoonpanoksi 11 jäsentä ja varajäsenet,
• mikäli osapuolet tekevät yksimieliset päätökset väliaikaisesta toimielimestä, yhteinen päätös Vatesta on voimassa enintään vuoden 2021 loppuun saakka. Mikäli sote- ja pelastustoimen lainvalmistelu viivästyy edelleen, Vaten kokoonpanoa ja muita nyt tehtyjä linjauksia tarkastellaan vuoden 2022 alussa.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kuntalain 410/2015 ja pykälän 60 §:n mukaisesti yhtymäkokousedustajat valitaan seuraavasti:

Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.

Sataedun (27.5.) edustajat ovat Matti Sillanpää, varalla Mika Korkiakoski ja Saskyn edustajat Leila Törmä ja varalla Hannu Koivistoinen.

Kunnanhallitus nimeää Sataedun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokousedustajaksi Matti Sillanpään ja varalle Mika Korkiakosken sekä Saskyn koulutuskuntayhtymän yhtymäkokoukseen Leila Törmän ja varalle Hannu Koivistoisen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kunnan hallintosäännön mukaan kunnahallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti tarkistetaan laskujen asiatarkastajat/vastaanottajat vuosittain.

Kunnassa on käytössä sähköinen laskujen hyväksymiskäytäntö. Sisäisen valvonnan varmistamiseksi, laskujen vastaanottaja ja hyväksyjä ei saa olla sama henkilö. Omia laskuja ei voi hyväksyä eikä pääsääntöisesti alainen voi hyväksyä esimiehen laskuja. Laskujen vastaanottajat/asiatarkastajat tarkistavat laskun oikeellisuuden. Vastaanottajan tulee tarkistaa tiedot tavaran tai palvelun tilaajalta. Laskujen hyväksyjän on huolehdittava, että laskussa on asianmukaiset tilimerkinnät ja muut laskutustiedot. Reklamoinnista vastaa tavaran tai palvelun tilaaja. Laskut tulee toimittaa maksatukseen välittömästi hyväksymisen jälkeen viivästyskorkojen välttämiseksi.

Liite 2 ostolaskujen vastaanottajat ja hyväksyjät

Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteessä 2 mainitut laskujen vastaanottajat ja hyväskyjät.

Lisäksi kunnanhallitus päättää, että yleinen hyväksymisoikeus varsinaisen hyväksyjän tai varahyväksyjän esteellisenä tai poissa ollessa kaikkiin kunnan laskuihin on seuraavan järjestyksen mukainen: 1. kunnanjohtaja 2. talous- ja hallintojohtaja 3. talouspäällikkö.

Varsinaisten laskujen vastaanottajien ollessa estynyt, ottaa osastopäällikkö laskut vastaan ja kunnanjohtaja tai talous- ja hallintojohtaja hyväksyy.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Valtiovarainministeriö jakaa digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin valtionavustusta, jota kunnat voivat hakea. Hankkeiden on oltava kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia.

Valtionavustus perustuu kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Siihen sovelletaan valtionavustuslakia.

Hankkeita suunnitellessaan kuntien on hyvä huomioida myös se, mitä laki julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yhteisistä tukipalveluista ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (ns. digipalvelulaki) edellyttävät kunnilta.

Sähköisten palveluiden lisääminen ja kehittäminen on osa kuntastrategian tavoitteita. Viime vuonna haimme yhdessä Parkanon kanssa paikkatietohankkeeseen avustusta, emme kuitenkaan saaneet avustusta. Suuntaus avustusten jakamiselle näyttää olevan suuremmat kokonaisuudet kuin yksittäiset kunnat.

Tänä vuonna on ollut vireillä hakemushankkeita alueellamme sekä Kuntaliiton organisoimana pienten kuntien ryhmittämänä. Hankkeiden rahoitusosuus on 85 % hanketuki 15 % omarahoitusosuus.

Ehdotetut hankehakemukset ovat:

Paikkatiedon prosesilla parempia toimintatapoja: hakijana Mänttä-Vilppulan kaupunki, muut osallistujat Keuruu, Ikaalinen, Virrat, Parkano.

Hankkeessa selvitetään paikkatietoa hyödyntäen uudenlaisten palveluprosessien avaamista ja kuntalaisen osallistamista. Tehostetaan tiedolla johtamista ja yksinkertaistetaan palveluprosesseja. Pyritään saamaan kuntalaisen/ asiakkaan asian käsittely ulottumaan asianhallintajärjestelmästä kaksisuuntaisesti niin paikkatiedon järjestelmiin, rakennusvalvontaan kuin esimerkiksi taloushallintoon. Näin asiaan liittyvä prosessi näkyisi integroidusti kaikissa järjestelmissä, palvellen niin asiakkaita kuin asiaa hoitavia viranhaltijoita. Tavoitetilana on hankkeen avulla ja tästäj jalostuvilla toimintamalleilla päätyä palvelumalliin, jossa paikkatietoa käytetään avoimena rajapintana. Käyttöoikeuksiin perustuen voitaisiin virtuaalisella kartalla klikata rakennusta, aluetta, rakennetta tms. ja saataisiin esille kaikki tarvittava tieto, kuten esim. päätökset, luvat ja henkilötiedot. Nämä kaikki perustuvat uuden tyyppiseen käyttöliittymään, jotka näkyvät kuntalaiselle tai viranhaltijalle Suomi.fi tunnistautumisen kautta.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on digitalisaation hyödyntäminen paikkatietoaineistojen laadun parantamisen kautta sekä toimintamallien automatisointi. Toiminnan tehostamiseksi tarvitaan monipuolista koulutusta paikkatiedon hyödyntämisestä, paikkatietoa käyttävien kyvykkyyden lisäämiseksi. Tavoitteena on myös Suomi.fi viestien käyttöönotto maankäytön- ja kaavoituksen prosesseissa. Lisäksi digitalisoidaan kaava- ja johtoaineistoja sekä parannetaan jo olemassa olevien aineistojen laatua ja käytettävyyttä. Kuntalaisten osallistamista kaavoitusprosesseihin ja kaavoitusasioiden parempaa ymmärrystä halutaan kehittää ottamalla käyttöön 3D-kaupunkimalli.

Hanke on 2-vuotinen. Hankkeen kokonaiskustannukset on 550.000 €. Kunnat ovat mukana hakemuksessa 100.000 euron hakesummalla, lukuunottamatta Kihniön kuntaa, jonka osuudeksi ehdotetaan 50.000 euroa (omavastuu 7.500 €)

Pienten kuntien rakennusvalvonnan sähköisen asiointi- ja lupapalvelun käyttöönotto sekä ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen

Mukana olevat kunnat: Enonkoski, Isojoki, Kankaanpää, Kaskinen, Kauhava, Kitee, Korsnäs, Kuhmoinen, Lapinlahti, Lemi, Lestijärvi, Oripää, Oulainen, Parkano, Pedersöre, Posio, Rääkkylä, Sauvo, Sievi, Tervola, Teuva. Hakijana on Rääkkylän kunta.

Hankkeen aikana otetaan käyttöön rakennusvalvonnan sähköinen asiointi- ja lupapalvelu sellaisissa pienissä kunnissa, joilla ei vielä aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta toteuttaa sähköisten palvelujen käyttöönottoa.

Suuret ja keskisuuret kunnat ovat ottaneet sähköiset asiointipalvelut käyttöön muutamien viime vuosien aikana, mutta rahoituksen ja riittävän tuen puuttuessa pienet kunnat ovat jääneet tämän kehityksen ulkopuolelle. Kun tuetaan sähköisten asiointipalvelujen käyttöönottoa myös pieniin kuntiin, palvelujen tarjoaminen tasavertaisesti mahdollistuu ja kunta saa tarvittavat liittymäpinnat myös valtakunnalliseen tiedonhallintaan.

Hankkeen toisena merkittävänä kehityskohteena on ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen, erityisesti pienten kuntien välillä. Yhteisiä selainpohjaisia ohjelmistoja hyödyntäen voidaan löytää uusia toimintatapoja töiden jakamiseen, sijaisuuksiin, tilapäiseen apuun jne.

Arvioidaanyhdessämyös automatisoinnin mahdollisuuksiayhteistytön kehittämisessä pienten kuntien välillä. Yhteisiä selainpohjaisia ohjelmistoja hyödyntäen voidaan löytää uusia toimintatapoja töiden jakamiseen, sijaisuuksiin, tilapäiseen apuun jne. Arvioidaan yhdessä myös automatisoinnin mahdollisuuksia yhteistytön kehittämisessä.

Kaikki tulokset kirjataan ja viestitään laajasti eteenpäin.

Hanke on erittäin tärkeä pienten kuntien tasavertaisten ja ajanmukaisten palvelujen kannalta. Hanke nostattaa paitsi pienten kuntien yleistä digikyvykkyyttä, myös pienten kuntien tehokkaan palvelutuotannon identiteettiä.

Hankkeen kokonaiskustannus on 447.000 € eli noin 20.000 € / kunta ja omarahoitus osuus 15 % noin 3.000 €, joka voitaneen korvata omalla työllä.

Mikäli rahoitus hankkeille saadaan tulee perustaa kunnan oma työryhmä asian suunnittelua ja toteuttamista varten. Yhteistyö Parkanon rakennusvalvonnan ja tietohallinnon kanssa on tarpeellista.

Kunnanhallitus voi kuntalain 92 § nojalla käyttää otto-oikeutta alemman viranomaisen tekemään. päätökseen. Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian 40 § uudelleen valmisteltavaksi.

Asiaan on nyt saatu enemmän tietoa ja kunnanhallitus ottaa asian uudelleen kästeltäväksi.

Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Alemman viranomaisen tekemät ratkaisut eivät millään tavalla sido kunnanhallitusta.

Kunnanhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin alemmalla viranomaisella on ollut. Se on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan

• tehdä uusi päätös
• aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka
• asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Oheisena hankehakemukset

Kunnanhallitus päättää käyttää otto-oikeutta teknisen lautakunnan 28.4.2021 § 40 asiassa tekemään päätökseen ja päättä, että Kihniön kunta osallistuu seuraaviin hankehakemuksiin/hankkeisiin:

• Paikkatiedon prosesilla parempia toimintatapoja
• Pienten kuntien rakennusvalvonnan sähköisen asiointi- ja lupapalvelun käyttöönotto sekä ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Vuokralaisella on ollut vuokrattuna viljelykäyttöön tilasta Kunnaniitti RN:o 7:242 (uusi tunnus 7:276) tilasta 1,08 hehtaarin suuruinen peltoalue sekä tilasta Luomalahdenpelto RN:o 7:222 tilasta 1,52 hehtaarin suuruinen peltoalue. Sopimuksen mukaan peltoalueet tulee olla vuosittain viljelykäytössä. Mikäli kunta tarvitsee vuokrattua maa-aluetta käytettäväksi on sillä oikeus irtisanoa vuokrasopimus alkavan satokauden osalta viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Molempien alueiden vuosivuokra on yhteensä 260,00. Vuokra-aika on 5 vuotta, alkaen 1.6.2021.

Tukioikeudet palautuvat vuokranantajalle vuokra-ajan päättyessä.

Oheisena sopimusluonnokset

Kunnanhallitus päättää uusia pellonvuokrasopimukset (2,6 ha yht.) Kunnaniitti RN:o 7:276 ja Luomalahdenpelto RN:o 7:222 tiloistaa ajalle 1.6.2021-31.5.2026. Lisäksi kunnanhallitus päättää, että mikäli kunta tarvitsee vuokrattua maa-aluetta käytettäväksi, on kunnalla oikeus irtisanoa vuokrasopimus alkavan satokauden osalta viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Laki kuntavaalien siirtämisestä tuli voimaan 29.3.2021. Vaalilain (714/1998) 144 §:ssä säädetystä poiketen vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13 päivä kesäkuuta 2021. Vuoden 2021 kuntatvaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa poiketen kuntalain (410/2015) 15 §:n 1 momentissa säädetystä 1 päivänä elokuuta 2021 ja jatkuu toukokuun 2025 loppuun.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittujen valtuustojen toimikausi jatkuu heinäkuun 2021 loppuun. Valtuutettu tai muu kuntalain 69 §:ssä tarkoittettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan kesäkuun 2021 alusta lukien valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenklön valinneelle muulle toimielimelle huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Luottamustoimesta voi erota kuntalain säännösten mukaisesti myös pätevästä syystä (Kuntalaki 70 §).

Valtuuston toimikauden jatkaminen merkitsee myös sitä, että valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen kunnan muiden toimielinten jäsenten ja luottamushenkilöiden toimikausi jatkuu vuoden 2021 heinäkuun loppuun ja edelleen siihen saakka, kunnes heidän tilalleen on valittu uudet luottamushenkilöt elokuun 2021 valtuuston kokouksessa. Kuntalain 69 §:n mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Tehtävänsä perusteella kunnan toimielimen jäseneksi valittu kunnan viranhaltija tai työntekijä ei kui tenkaan ole kunnan luottamushenkilö.

Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi, että valtuutettujen ja valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi 2017 – 2021 valittujen muiden toimielinten jäsenten ja luottamushenkilöiden toimikausi jatkuu vuoden 2021 heinäkuun loppuun ja edelleen siihen saakka, kunnes heidän tilalleen on valittu uudet luottamushenkilöt elokuun 2021 valtuuston kokouksessa.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kihniö-Sulkue ry. on aloittanut kolmivuotisen (2021-2023) hoitokalastushankkeen Kihniön Sulkueenjärvellä. Hankkeen kustannusarvio on 43 220,00 €. Hankkeelle on haettu avustusta Pirkanmaan ELY-keskukselta, johon on saatu myönteinen päätös 3.5.2021. Hankkeelle myönnetty avustus on 19 449,00€

Hanke on aloitettu 20.4.2021 ja se on tarkoitus saada valmiiksi 31.12.2023 mennessä.

"Koska myönnetty tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella kolmessa erässä jälkikäteen, haemme Kihniön kunnalta hankeajaksi 12 000€ korotonta hankerahaa, jonka maksamme takaisin kolmessa 4 000 € erässä vuosittain, saatuamme ELY- keskuksen avustuksen. Viimeisen erän maksamme alkuvuodesta 2024."

Liitteenä 3 Pirkanmaan ELY -keskuksen päätös

Oheismateriaalina hoitokalastussuunnitelma.

Kunnanhallitus myöntää Kihniö-Sulkue ry: lle hankeaikaista rahoitusta 12 000 € korotonta hankerahaa, joka maksetaan takaisin kolmessa 4 000 € erässä vuosittain. Viimeinen erä tulee maksaa KIhniön kunnalle 1.6 2024 mennessä.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Kunnanhallitus merkitsee toteuman tiedokseen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

Kunnalla on etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostoa käytettäessä kunta asettuu ostajan sijaan saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa kauppakirjan mukaisilla ehdoilla.

Kunnan on lisäksi korvattava ostajalle kauppaan liittyvät suoranaiset kulut sekä suoritettava kustannuksille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Etuostolain 21 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle eli maanmittauslaitokselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksitodistamisesta.

Päätös on annettava viivytyksettä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle.

Oheisaineistona kiinteistönluovutusluettelo

Kiinteistönluovutusilmoituksia:

5 kiinteistönluovutusilmoitusta

Kunnanhallitus merkitsee kiinteistönluovutukset tiedokseen ja päättää, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Erja Silvennoinen esitti esteellisyytensä asiassa eikä osallistunut päätöksentekoon tältä osin.

Viranhaltijapäätökset:

Kunnanjohtaja §

Talous- ja hallintojohtaja §

Talouspäällikkö § -

Lautakuntien ja jaostojen pöytäkirjat:

Tekninen lautakunta 28.4.2021

§ 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§ 28 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

§ 29 Asuntolainoitettujen ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien tarkistaminen

§ 30 Sähköisen lupapalvelun hankinta - Lupapiste

§ 31 Määräys järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymiseksi / kiinteistö RN:o 250-401-6-5

§ 32 Määräys järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymiseksi / kiinteistö RN:o 250-407-66-0

§ 33 Määräys järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymiseksi / kiinteistö RN:o 250-401-22-6

§ 34 Määräys järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymiseksi / kiinteistö RN:o 250-401-1-35

§ 35 Yksityistieavustukset 2021

§ 36 Rakennuslupahakemus Koivikon rivitalo B:n peruskorjaukselle

§ 37 Kämppämäen metsäautotie

§ 38 Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

§ 39 Muut asiat

§ 40 DIGI –hankkeita: paikkatieto ja rakennusvalvonnan sähköinen asiointipalvelu

Keskusvaalilautakunta 22.4.2021

Keskusvaalilautakunta 10.5.2021

Keskusvaalilautakunta 14.5.2021

Kunnanhallitus päättää käyttää otto-oikeuttaan teknisen lautakunnan 28.4.2021 kokouksen § 40 asiaan. Käsitelty omana asiana tässä kokouksessa. Merkitsee muilta osin saapuneet pöytäkirjat tiedokseen sekä päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan niihin.

Saapuneet kirjeet :

1. STM: Rajoitustoimenpiteen virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi

2. Aluehallintovirasto: Kolmostien Terveys Oy:n Rantakodon palvelukeksuksen valvonta-asia

3. Aluehallintovirasto: Tartuntatautilain 58 d:n mukainen päätös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle

4. Pirkanmaan Te-palvelut: Maaliskuun 2021 tilannekatsaus, Kihniön työttönmyysprosentti 10,4

Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.