Tekninen lautakunta 2021-2025

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin kokoukseen osallistujat.

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Mika Korkiakoski ja Mika Shemeikka. Pöytäkirja tarkastetaan 16.11.2023 ja pidetään nähtävänä 17.11.2023 kunnan tietoverkossa.

Rakennuspaikka ja sen sijainti:

Rakennuspaikka on 2620 m2 m2 suuruinen Notkola-niminen kiinteistö. Kiinteistötunnus on 250-407-3-110. Kiinteistö rajoittuu Nerkoonjärveen noin 43 metrin matkalta.

Esitetty toimenpide ja hakemuksen perustelut:
Poikkeamista haetaan kiinteistölle rakennettavan uuden talousrakennuksen 29,8 m2 rakentamiselle samalle paikalle kuin vanha talousrakennus 23 m2. Vanha talousrakennus puretaan pois. Rakennus alittaa rakennusjärjestyksessä annetun ohjeellisen 20 metrin etäisyysvaatimuksen rannasta noin 6 metrillä sijoittuen 14 metrin päähän rantaviivasta. Hakija perustelee rakennuksen sijoittamista tontin maastollisilla olosuhteilla, tontti on jyrkkä rinnetontti, joka vaikeuttaa rakennuksen sijoittamista rakennusjärjestyksen mukaiselle etäisyydelle.

Kiellot, rajoitukset ja kaavallinen tilanne

Kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-alueella, jolloin rakentamisessa noudatetaan Kihniön kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 125 m2, kun rakennuspaikan koko on alle 5000 m2. Tämän lisäksi saa rakentaa kylmää varastotilaa 30 m2. Yhteensä kiinteistön sallittu kerrosala on 150 m2. Muiden kuin saunarakennusten etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä, etäisyys mitattuna terassin ulkoreunasta. Lisäksi rakennuksen tulee soveltua ympäristöön ja maisemaan.

Rakentamistilanne:

Kiinteistöillä on yksi vapaa-ajanrakennus 35 m2, ja talousrakennus 23 m2, joka puretaan pois ja tilalle rakennetaan talousrakennus 29,8m2.

Naapurien kuuleminen:
Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ole huomautettavaa suunnitellun rakennuksen rakentamiseen ja sijaintiin.

Poikkeamisen edellytykset ja päätösehdotuksen perustelut:

Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

-aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

-vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

-johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennettava talousrakennus on noin 14 metrin päässä rantaviivasta, jolloin rakennuksen sijainti poikkeaa rakennusjärjestyksen määräyksestä.
Rakennusjärjestyksessä muun kuin saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. Rakennuksen kerrosala on rakennusjärjestyksen mukainen, enintään 30 m2. Kiinteistön takaosa on jyrkkää rinnettä, jolloin on perusteltua rakentaa talousrakennus lähemmäs rantaa. Nykyisen talousrakennuksen takana sijaitsee myös kiinteistön vesiliittymä.
Rakentaminen ei aiheuta merkittävää haittaa eikä kiinteistön kokonaisrakennusoikeutta ylitetä.

Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda merkittävään rakentamiseen.

Sovelletut oikeusohjeet:

Maankäyttö –ja rakennuslaki 116 §, 117 § ja 171 §.

Oheisaineistona otteet rakennusjärjestyksestä, sijaintikartasta ja asemapiirroksesta.

Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo- Manninen

Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että edellä esitetyin perusteluin poikkeamiseen suostuttaisiin. Poikkeamislupaa vastaava rakennuslupa tule hakea rakennusvalvontaviranomaiselta vuoden kuluessa siitä, kun kunnanhallituksen päätös on saanut lainvoiman. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä kunnanhallituksen poikkeamispäätös.

Rakennuspaikka ja sen sijainti:

Rakennuspaikka on Ylikoski-niminen 3990 m2 suuruinen kiinteistö, jonka kiinteistötunnus on 250-407—14-67. Kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-alueella ja rajoittuu Nerkoo-järveen noin 36 metrin matkalla.

Oheismateriaalina asemapiirustus.

Esitetty toimenpide:

Poikkeamista haetaan vapaa-ajanrakennuksen 100 m2 ja varastorakennuksen 30 m2 rakentamiselle.

Rakentamistilanne:

Kiinteistö on rakentamaton.

Kiellot, rajoitukset ja kaavallinen tilanne:

Alueella ei ole voimassa olevaan kaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Täten alueen rakentamisessa noudatetaan Kihniön kunnan rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen kohdassa 7.1 määrätään rakennusten sijoittamisesta ranta-alueelle. Rakentamisen määrä alle 5000 m2 rakennuspaikalla määritellään rakennusjärjestyksessä siten, että rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 m2 ja kerrosten lukumäärä enintään 11/2. Erillisen sauna-ja varastorakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m2.Ns. lämpimän kerrosalan lisäksi saa rakentaa kylmää varastotilaa 30 m2 ja se yhteyteen autokatoksen 30 m2. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä mitattuna terassin ulkoreunasta. Rakennuspaikan koosta rakennusjärjestyksessä määrätään seuraavaa; asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueella tontin koko tulee olla vähintään 3000 m2. Milloin rakennus liitetään yleiseen viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2.

Naapureiden kuuleminen:

Kunta on kuullut naapurit, eikä heillä ollut huomautettavaa.

Poikkeamisen edellytyksen perustelut:

MRL 171§ mukaisesti poikkeamisvalta on kunnalla.

Kyseinen kiinteistö sijaitsee Nerkoo - järven rannalla kaavoittamattomalla ranta-alueella, jolloin ennen rakennusluvan käsittelyä, on rakennusoikeus ja rakentamisen soveltuvuus tarkasteltava poikkeamisluvan kautta. MRL 72§; Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle ranta-vyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavoittamattomalla alueella rakentamattoman kiinteistön rakennusoikeus tulee tutkia kantatilatarkastelun avulla. Kantatilatarkastelussa selvitetään kiinteistöjaotus poikkileikkausajankohtana, joka yleisesti on ollut rakennuslain ja -asetuksen voimaantulopäivä 1.7.1959 ja jota käytetään kantatilatarkastelussa rakennusoikeuden määrittämiseksi kaavoittamattomilla ja rakentamattomilla ranta-alueilla. Samaan kantatilaan kuuluvia tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jokainen muodostettu rakennuspaikka ranta-alueella vähentää kantatilan jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta. Mitoitettavan alueen ulkopuolella eli yli 200 metrin päässä rantaviivasta sijaitsevat rakennuspaikat eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään.

Kiinteistön 250-407-14-67 kantatila on kiinteistö 250-407-14-19(x) Viikeri (muod. 9.2.1954). Viikeristä on lohkottu 11.3.1963 kiinteistö Palaneenlahti 250-407-14-20. Jäljelle jääneestä Viikeristä 250-407-14-21 on lohkaistu17.6.1966 kiinteistö Palaneenlahti II, joilloin on muodostunut kiinteistö Viikeri 250-407-14-23 (x). Viikeristä on lohkaistu 3.4.1967 kiinteistöt Haapaniemi 14:26, Silosenkallio 14:27, Rantaketo 14:28, Prunttiniemi 14:29 ja Viikeri 14:30(x).

Viikeristä 14:30 on jälleen lohkaistu kiinteistöt Heinilä II 14:35, Kotiranta 14:36, Ryysyranta 14:37, Runttila 14:38, Hellinkari 14:39, Yrjölä 14-40, Prunttilahti 14:42, Nurmiranta 14:41 ja Viikeri 14:43. Edelleen kiinteistöstä Viikeri 14:43 on lohkaistu kiinteistöt 14:44 Kaponen, 14:45 Tommila, Rinneranta 14:46(x), Antinranta 14:47, Peltola 14:48, Vinskilä(x) 14:49 ja Viikeri (x) 14:50. Kiinteistöstä Vinskilä (x) 14:49 ja Viikeri on muodostettu kiinteistö Vinskilä 14:68 (2.3.2005). Kiinteistöstä Viikeri 14:50 kiinteistön Rinneranta(x) 14-46 lohkomisen jälkeen on edelleen muodostunut kiinteistö Viikeri 14:69 (3.7.2007). Kiinteistöstä Viikeri 14:50 on myös lohkaistu kiinteistö Ylikoski 14:67 (28.8.2004).

Poikkeamislupakäsittelyn vakiintuneena mitoitusperiaatteena on käytetty 4-6 rakennuspaikkaa/rantaviivakilometri. Tällöin mitoitukseen jää vielä kaavoitusvara, jolloin mitoitusperiaatteena voidaan käyttää 7-8 rakennuspaikkaa/rantaviivakilometri. Kantatilalla 250-407-14-19 Viikeri on ollut rantaviivaa 1240 metriä eli 1,24 km. Mitoituslaskelmassa on käytetty todellista rantaviivan pituutta, vaikkakin kantatilan rantaviivassa on niemeke, jolloin tulisi mitoituksessa huomioida ns. muunneltu rantaviiva.

Mitoituslaskelma: 1,24 km m x 6 kpl / km=7,44 kpl (rakennusoikeus) < 18 rakennuspaikkaa käytetty.

Mitoituslaskelman perusteella saadaan tulos, että kantatilalla on oikeus maksimissaan 7,44 kpl rakennuspaikkaan eli 7 rakennuspaikkaan. Kantatilasta 250 -407-14-67 on lohkottu 18 kiinteistöä, joista kaikki 18 kpl ovat käyttäneet rakennusoikeutta. Voidaan todeta, että poikkeamislupamenettelyllä ei uusia rakennuspaikkoja voida myöntää vaan kantatilan rakennusoikeus on ylitetty noin 2,5 kertaisesti. Jos asiaa tutkitaan kaavoitukseen varatulla tehokkuusluvulla 8, niin vastaava luku olisi noin 10, kun pyöristetään ylöspäin. Tällöinkin kantatilatarkastelun mukainen rakennusoikeus ylittyisi.

valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo-Manninen

Tekninen lautakunta ei puolla poikkeamisluvan myöntämistä uuden rakennuspaikan muodostamiselle ja sinne suunniteltaville rakennuksille. Tekninen lautakunta toteaa, että kiinteistön rakennusoikeus on tutkittu vakiintuneen käytännön ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti kantatilatarkastelun avulla ja rakennusoikeuden määrittäminen on suoritettu samoin kriteerein kuin muidenkin vastaavien kiinteistöjen. Poikkeavan päätöksen tekeminen ei olisi linjassa aiempien päätösten kanssa ja loisi epätasa-arvoisen asetelman muihin maanomistajiin nähden. Asiaa on mahdollista selvittää kaavoituksen keinoin huomioiden vakiintuneet ranta-alueen mitoitus- ja emätilaperiaatteet.

Suunnittelualue ja sen sijainti:

Suunnittelualue sijaitsee Nerkoonjärven rannalla Leppäsentien varrella. Alueen kokonaispinta-ala on 1,78 ha. Kaavan rantaviivan pituus on noin 400 metriä.

Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä 250-407-8-149, 250-407-8-74, 250-407-8-56, 250-407-8-57 ja 250-407-8-73.

Ranta-asemakaavan on tarkoitus laatia kuusi kaavatonttia. Alueen maanomistajat ovat käynnistäneet kaavoitustyön. Alueella on nykyisellään viisi erillistä kiinteistöä, joista kolmella tilalla on lomarakennukset. Kaavoituksen tavoitteena on kaavoittaa lomarakennustontteja (RA) 5 kpl ja 1 vakituisen asuinrakennuksen tontti (AO).

Kaavoitustilanne

Maakuntakaava

Kihniön alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty maaseutualueeksi. Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa-ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Rakennusjärjestys

Kihniön kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.6.2014.

Rakennuskielto

Alueella ei ole rakennuskieltoa.

Selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristön ominaisuuksista.

Alue on pääosin metsäistä ranta-aluetta. Kaava-alueen lähistöllä on muita loma-asuntokiinteistöjä sekä yksittäisiä maatilojen talouskeskuksia. Nerkoonjärven ympärillä on runsas loma-asutus.

Luontoselvitys

Alueelle on tehty luonto-ja argeologinen selvitys Elyn 12.5.2023 antaman lausunnon perustella, jossa todetaan, että MRL 132/1999 9§ mukaan; kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Mitoitus

Kaavaluonnoksessa on esitetty kaksi uutta lomarakennuspaikkaa ja yksi olemassa oleva lomarakennus muutetaan ympärivuotiseksi asuinpaikaksi. Uudet lomarakennuspaikat muodostettaisiin jakamalla olemassa olevat lomarakennuspaikat kahdeksi. Ely-keskus on lausunnossaan huomauttanut, että rakentamispaikkojen tulee perustua emätilaselvitykseen, jotta varmistutaan vastaavassa tilanteessa olevien maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Alueella olevilla lomarakennuspaikoilla tulee olla jäljellä olevaa rantarakentamisoikeutta, jotta jakaminen on mahdollista. Suunnitelluille lomarakennustonteille on luonnoksessa kaavailtu rakennusoikeutta 180 m2 k-m2. Sen lisäksi saa rakentaa kullekin tontille kylmää varastotilaa 30 k-m2 ja autokatoksen 30 m2.

Erillispientalojen tontille (AO) on kokonaisrakennusoikeudeksi suunniteltu 250 k-m2. Kerroskorkeus 1 u3/4.

Havaintoja kaavaluonnoksesta

Ranta-asemakaavan laatimista edeltävänä toimenpiteenä alueelle on suoritettu kantatilatarkastelu poikkeamislupaa varten 1.12.2021 kiinteistölle Tuulenpesä (ent. Piiloranta ja Tuulenpesä). Kaavoitettavan alueen kiinteistöt ovat sisältyneet poikkeamismenettelyä varten tehtyyn emätilaselvitykseen. Poikkeamismenettelyllä ei alueen rakennuspaikkojen määrää ole ollut mahdollista lisätä ja tällöin asiaa on neuvottu selvittämään rantakaavoitus-menettelyn avulla.

Rantakaavoituksessa tulee noudattaa vakiintuneita ranta-alueiden mitoitusperiaatteita, kuten emätila- ja muunnellun rantaviivan laskentaa.

Tekninen lautakunta palauttaa asian valmisteluun ja pyytää kaavan laatijaa lisäämään kaava-aineistoon emätilaselvityksen, jossa ranta-asemakaavan mitoitus esitetään, jotta voidaan varmistua vastaavassa tilanteessa olevien maanomistajien tasaveroisesta kohtelusta nyt ja tulevaisuudessa. Ennen kaavoitusprosessin vireille tuloa on kyseiselle rannan alueelle laadittu emätilaselvitys poikkeamislupamenettelyn harkinnan yhteydessä ja todettu, että emätilan rakennusoikeus ylittää sen, mitä poikkeamisluvalla on mahdollista myöntää. Tällöin maaomistajat on ohjeistettu kääntymään ammattitaitoisen kaavoittajan puoleen sen selvittämiseksi, että voidaanko kaavoituksen keinoin uusia rakentamispaikkoja alueelle osoittaa. Emätilaselvitys on oleellinen dokumentti tämän selvittämiseksi. Rantakaavan suunnittelussa tulee ottaa huomioon emätilaselvityksen sisältö mitoituksessa. Kaavaa laadittaessa on myös otettava huomioon MRL 39 §; yleiskaavan sisältövaatimukset ja MRL 54§; asemakaavan sisältövaatimukset mukaiset asiat. Lautakunta pyytää kaavan laatijaa myös antamaan vastineen Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon.

Kiinteistön RN:o 250-403-8-124 omistajat ha­ke­vat poik­kea­mis­ta Kihniön kunnan ympäristönsuojelumääräysten 12 §:n kohdasta, mi­kä edel­lyt­tää käytöstä poistetun öljysäiliön poistamista maasta.

Hakemuksen mukaan kiinteistön lämmitysjärjestelmä vaihdetaan öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppujärjestelmäksi. Muovinen 1500 litran öljysäiliö on otettu käyttöön vuonna 2006. Säiliö sijaitsee kellarissa varastorakennuksen alapuolella, joten sen poistaminen aiheuttaisi hakemuksen mukaan kohtuutonta haittaa muulle omaisuudelle.

Hakija ilmoittaa, että säiliö on tyhjä ja siinä on turva-allas. Säiliö tulee lisäksi puhdistaa ja tarkastaa sekä täyt­tö- ja ilmaputki katkaista ja tulpata pois käytöstä.

Tarkastelu

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan ympäristönsuojeluviranomainen voi yk­sit­täis­ta­pauk­sis­sa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maan­alai­nen säiliö, mikäli säiliön poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai sii­tä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Sovelletut oikeusohjeet:

Ympäristönsuojelulaki 202 §

Kihniön kunnan ympäristönsuojelumääräykset 12 §

Tekninen lautakunta myöntää kiinteistölle RN:o 250-403-8-124 lu­van jättää käytöstä poistettu öljysäiliö paikoilleen. Edel­ly­tyk­se­nä säi­liön paikoilleen jättämiselle on, et­tä säiliö on ehjä eikä pi­laan­tu­mis­ta pääse tapahtumaan. Lisäksi säiliön täyttö- ja ilmaputket tulee poistaa. Säiliön tar­kas­tuk­ses­ta ja täytöstä tu­lee ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ym­pä­ris­tön­tarkastajalle. Lisäksi käytöstä poistettu öljysäiliö tu­lee esittää ase­ma­pii­rus­tuk­ses­sa mahdollisten rakennuslupahakemusten yh­tey­des­sä.

Lautakunta perustelee päästöstä sillä, että säiliön poistaminen ra­ken­nuk­sesta on teknisesti hyvin vaikeaa ja voi aiheuttaa koh­tuu­ton­ta vahinkoa omaisuudelle.

Kiinteistön RN:o 250-401-4-56 omistajat ha­ke­vat poik­kea­mis­ta Kihniön kunnan ympäristönsuojelumääräysten 12 §:n kohdasta, mi­kä edel­lyt­tää käytöstä poistetun öljysäiliön poistamista maasta.

Hakemuksen mukaan kiinteistön lämmitysjärjestelmä vaihdetaan öljylämmityksestä vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmäksi. Lasikuituinen 3000 litran öljysäiliö on asennettu asuinrakennuksen rakentamisen yhteydessä. Säiliö sijaitsee asuinrakennuksen kivijalan ja viemäröintien vieressä, joten sen poistaminen olisi teknisesti vaikeaa ja aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle.

Hakija ilmoittaa, että Viialan Vesi ja Lämpö Oy tulee tekemään säiliön tyhjennyksen, puhdistuksen, täyttö- ja ilmaputken katkaisun ja tulppaa säiliön pois käytöstä.

Tarkastelu

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan ympäristönsuojeluviranomainen voi yk­sit­täis­ta­pauk­sis­sa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maan­alai­nen säiliö, mikäli säiliön poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai sii­tä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Tekninen lautakunta myöntää kiinteistölle RN:o 250-401-4-56 lu­van jättää käytöstä poistettu öljysäiliö maahan. Edel­ly­tyk­se­nä säi­liön maa­pe­rään jättämiselle on, et­tä säiliö on ehjä eikä maaperän pi­laan­tu­mis­ta ole pääs­syt tapahtumaan. Lisäksi säiliön täyttö- ja ilmaputket tulee poistaa. Säiliön tar­kas­tuk­ses­ta ja täytöstä tu­lee ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ym­pä­ris­tön­tarkastajalle. Lisäksi käytöstä poistettu öljysäiliö tu­lee esittää ase­ma­pii­rus­tuk­ses­sa mahdollisten rakennuslupahakemusten yh­tey­des­sä.

Lautakunta perustelee päästöstä sillä, että säiliön poistaminen ra­ken­nuk­sen ja viemäröintien välittömästä läheisyydestä on teknisesti hyvin vaikeaa ja voi aiheuttaa koh­tuu­ton­ta vahinkoa omaisuudelle.

Sovelletut oikeusohjeet:

Ympäristönsuojelulaki 202 §

Kihniön kunnan ympäristönsuojelumääräykset 12 §

Tekninen lautakunta 16.11.2023 § 69

Kiinteistölle 250-405-7-5, osoitteessa Järvisuomentie 80/2, hae­taan ympäristönsuojelulain (527/2014) 156 d §:n mukaista ta­lous­jä­te­ve­sien käsittelyvaatimuksista poikkeamista.

Hakemus
Hakijat ovat toimittaneet syyskuussa 2023 hakemuksen jätevesien kä­sit­te­ly­vaa­ti­muk­sis­ta poikkeamiseksi. Hakemuksen mukaan kiinteistöllä sijaitsee mattopesula, jonka jätevesien käsittely on hoidettu kolmen saostuskaivon kautta ja purku tapahtuu ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle.

Tarkastus

Kiinteistö sijaitsee Linnankylä A 1-luokan pohjavesialueella, jolloin jätevesien käsittelyjärjestelmän on tullut olla ympäristönsuojelulain (527/2014) 154 b §:ssä ja 156 c §:ssä säädetyn mukainen 31.10.2019 mennessä. Lisäksi kiinteistö sijaitsee Kihniön kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella (hyväksytty Kihniön kunnanvaltuustossa 18.6.2012 § 14) ja taajama-alueen ulkopuolella.

Ympäristötarkastaja suoritti 18.10.2023 kiinteistölle jätevesijärjestelmän tarkastuksen kiinteistön viemäriin liittämisvelvollisuuden arvioimiseksi. Pesulan jätevedet (käymälävedet) sekä osa hulevesistä johdetaan neljän betonisen sakokaivon kautta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Kiinteistön varustelu on jätevesien muodostumisen kannalta tavanomainen, jätevesijärjestelmä on todennäköisesti alkuperäinen. Mattopesula ja jätevesijärjestelmä sijaitsevat pohjavesialueella. Pohjallisia sakokaivoja on tyhjennetty kaksi kertaa vuodessa. Ainoastaan ensimmäisessä saostussäiliössä todettiin olevan t-haara. Purkupaikasta jätevedet laskevat Mustiluoman kautta Lehmiluomaan ja edelleen aina Linnanjärveen asti.

Lainsäädäntö

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 157 §:n nojalla kunnan toimivaltainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksista 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeusta ei tarvitse myöntää, vaikka edellytykset täyttyisivät.

Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon:

1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella;

2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;

3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Vesihuoltolain 10 §:n (22.8.2014/681) mukaisesti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos:

1. kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai

2. kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Kiinteistö ei sijaitse taajama-alueella. Tällöin asiaa tutkitaan nykytilanteessa (kun kiinteistöllä on vesikäymälä) yllä olevan pykälän 1) -kohdan mukaisesti selvittämällä jätevesijärjestelmän rakentamisajankohta ja nykyinen laatu ja kunto sekä täyttääkö nykyinen järjestelmä ympäristönsuojelulain vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 156 a §:n mukaan vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella jätevesien käsittely on tullut saattaa vastaamaan niin sanottua perustason puhdistusvaatimusta viimeistään 31.10.2019. Sijaintiperusteista talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpanoa tarkastellaan käsittelyjärjestelmäkohtaisesti. Käsittelyjärjestelmän sijaintia vedenhankintakäytössä olevilla tai siihen soveltuvilla pohjavesialueilla tarkastellaan sen mukaan, sijaitseeko sen mikään osa pohjavesialueen sisäpuolella.

Neljään saostussäiliöön perustuva järjestelmä ei riitä täyttämään ympäristönsuojelulain mukaista perustason puhdistusvaatimusta. Tällöin, koska mattopesula ja jätevesijärjestelmä sijaitsevat pohjavesialueella ja koska nykyinen järjestelmä ei täytä tällä tavoin sijoittuville järjestelmille asetettuja vähimmäisvaatimuksia, ei jätevesijärjestelmä ole ympäristönsuojelulain mukainen. Koska kiinteistön jätevesijärjestelmä ei ole ympäristönsuojelulain mukainen, ja kiinteistö sijaitsee Kihniön kunnan hyväksytyllä viemäriverkoston toiminta-alueella, tulee vesihuoltolain 10 §:n mukainen liittymisvelvollisuus voimaan.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Tekninen lautakunta ei myönnä kiinteistölle RN:o 250-405-7-5 lupaa poiketa jätevesien käsittelyvaatimuksista.

Perustelut Ympäristönsuojelulain 157 §:n mukaan 156 a §:n nojalla säädetyistä ta­lous­jä­te­ve­sien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos ym­pä­ris­töön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioiden pidettävä vähäisenä verrattuna käsittelemättömän talousjäteveden kuor­mi­tuk­seen ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Poikkeus myönnetään enintään vii­den vuoden määräajaksi kerrallaan.

Kyseessä olevassa tapauksessa kiinteistön vedenkäyttö ja varustelu ovat tavanomaisia. Lisäksi mattopesula ja jätevesijärjestelmä sijaitsevat pohjavesialueella sekä viemäriverkoston toiminta-alueella eikä jätevesijärjestelmä ole ympäristönsuojelulain mukainen. Tällöin vesihuoltolain 10 §:n mukainen liittymisvelvollisuus tulee voimaan. Kustannukset eivät muodostu saatavaan hyötyyn nähden kohtuuttomiksi, sillä Kihniö-Parkano siirtoviemäri kulkee valtatie 23 varrella. Pohjaveden pi­laan­tu­mis­ta tai sen vaaraa ei saa aiheutua. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton (YSL 17 §).

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ul­ko­puo­li­sil­la alueilla (157/2017)Vesihuoltolaki (119/2001) 10 §Kihniön kunnan ympäristönsuojelumääräykset

Kihniön kunnan alueella sijaitsee 6 pohjavesialuetta, jotka luokitellaan seuraavasti:

1-luokka (vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m³ tai yli 50 ihmisen tarpeisiin)

• Jokikylä (Kihniönkylän Korhosjärven vedenottamo)
• Kirkonkylä (Kihniön veden vedenottamo)
• Linnankylä A (Nerkoon vesiosuuskunnan vedenottamo)
• Naarmijärvi (Kankarin vedenottamo)

2-luokka (alue, joka antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan)

• Pyhäniemi (vedenottamo suljettu)
• Mäntylänharju (pääsijaintikunnaltaan Parkanossa, pohjavesialueeseen yhdistetty entinen Linnankylä B pv-alue Kihniön puolelta)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistui Hämeen ympäristökeskuksen ja Kihniön kunnan yhteistyönä vuonna 1997. Siinä esitettiin erilaisia toimenpiteitä pohjavesialueilla havaittujen riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Työtä ohjasi kunnan ja ympäristökeskuksen edustajista muodostettu ohjausryhmä. Suunnitelman mukaisten toimenpide-ehdotusten toteutumista oli tarkoitus seurata säännöllisesti vuosittain, mutta seurantakokouksia ei pidetty.

Ympäristötarkastaja tarkasti pohjavesialueet huhti-kesäkuussa 2023 ja selvitti suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten tämän hetkistä tilannetta. Lisäksi taltioitiin mahdolliset uudet havainnot. Tilanne riskien suhteen oli pienentynyt joiltain osin. Esimerkiksi vedenottamot on aidattu, muuntajat vaihdettu puistomuuntajiin ja Pyhäniemen pv-alueen kiinteistöt liittyneet viemäriin.

Vanhojen, ennen maa-aineslupaa otettujen, soranottoalueiden osalta ei ole tapahtunut edistystä. Useilla pohjavesialueilla on lammikoita, jotka ovat muodostuneet liian syvän oton seurauksena. Vanhat ottoalueet ovat myös paikoin kasvittomia ja maisemallisesti rumia jyrkkine rintauksineen. Pohjavesialueiden kotitarveotosta ei tehdä ilmoituksia pyynnöistä huolimatta ja niissäkin otetaan maa-aineksia pohjaveden pinnan tasoon.

Pohjavesialueista kertovat merkinnät eivät olleet kunnossa millään pv-alueella. Päivitystarpeen tarkastelun aikana ei käyty läpi kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä tai öljysäiliöitä, mutta todennäköisesti järjestelmät eivät täytä pohjavesialueille asetettuja ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. Parin yksittäisen kiinteistön jätevesijärjestelmästä on pyydetty selvitystä. Näistä toista on kehotettu liittymään viemäriin, koska kiinteistö sijaitsee toiminta-alueella.

Pohjavesialuekohtaiset vuoden 1997 toimenpide-ehdotukset, vuoden 2023 tarkastukset ja tehdyt toimenpide-ehdotukset on esitetty oheisaineistossa.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta p. 044 7865 650

Tekninen lautakunta päättää merkitä suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutumisen seurannan tiedoksi ja jatkaa toimia suojelusuunnitelman mukaisten ja uusien havaittujen riskien vähentämiseksi osaltaan mm. jätevesijärjestelmien saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa tehdään jatkossa vähintään kolmen vuoden välein.

Lautakunta lähettää seurantatiedot tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:lle, Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastuslaitokselle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Suojelusuunnitelman päivittämisestä päätetään yhdessä ELY-keskuksen kanssa tehtyjen havaintojen perusteella.

Seija Risberg hakee maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen kiin­teis­töl­le RN:o 250-403-14-36, os. Rajalammintie, Kihniö. Kiinteistö on hakijan omistuksessa. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Toiminta-alueen pinta-ala on 2 ha ja ottoalueen 0,4 ha, josta kallioainesta otetaan noin 40 000 m³. Yhteyshenkilönä toimii Nils-Erik Risberg.

Luvan tarve määräytyy ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 27 §:n 1 momentin liitteen 1 tau­lu­kon 2 kohtien 7c ja 7e (kivenlouhimo, murskaamo) sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 mom. (toiminta, josta voi aiheutua kohtuuton rasitus naapuruussuhdelain perusteella) pe­rus­teel­la. Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 6 nojalla kunnan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen.

Aikaisemman luvat

Alueella on ollut maa-aineslupa aiemmin vuosina 2012-2022 ja nyt haetaan toiminnan jatkamista yhteisluvalla. Toiminnalla ei ole ollut aiemmin ympäristölupaa louhintaan ja murskaukseen. Kallioaineksia on louhittu noin 0,7 ha alueelta.

Sijaintipaikka ja ympäristöolosuhteet

Kalliolouhos sijaitsee Rajalamminvuorella, noin 2,5 km itään Kihniön keskustasta Rajalammintieltä lähtevän metsäautotien päässä. Kalliolouhos ei sijoitu pohjavesialueelle. Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä.

Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lähialueiden asuinrakennukset. Lähin asuinrakennus on hakijan oma ja se sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä koilliseen. Kolme muuta asuinrakennusta sijaitsevat 500 m säteellä Rajalammintien varrella. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelään Syyslammen rannalla.

Lähin vesistö, Rajalampi, sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä. Kallioalueelta pintavedet kulkeutuvat Rajalammen, Syyslammen ja Palolammen kautta Sulkuejärveen. Matkaa kallioalueelta Sulkuejärveen tulee ojia ja puroja pitkin kaikkiaan noin 4,5 km. Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita, muinaismuistoja, arvokkaita kallioalueita tai kulttuuriympäristöjä.

Kaavoitustilanne

Pirkanmaan maa­kun­ta­kaa­vassa kalliolouhosalueella ei ole erityisiä kaavamerkintöjä, vaan alue kuuluu maaseutualueeseen. Alueella ei ole myöskään kunnan maankäyttösuunnitelmia.

Ottamis- ja jälkihoitotoimet

Yhteislupaa haetaan kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen 10 vuodeksi. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 2 ha ja ottoalueen 0,4 ha. Tavoitteena on suunnata otto vanhasta ottoalueesta pohjoiseen ja itään. Hakemuksen mukaan otettavien kallioainesten määrä alueella on kaikkiaan 40 000 m³. Kalliomursketta louhitaan ja murskataan keskimäärin 6 000 tonnia ja enimmillään 30 000 tonnia vuodessa.

Murskaus- ja varastointialueena käytetään suunnitelma-alueen eteläosassa olevaa tasaista pinta-alaltaan 0,45 ha aluetta. Tämän alueen luoteisreunalle tulee varikkoalue, jossa säilytetään kalustoa.

Ottoalueen puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan ottoalueen kallion päältä ja varastoidaan ottoalueen reunoille. Kalliolouhoksen murskaus tehdään siirrettävällä kalustolla ja murske varastoidaan ottamisalueelle. Reunat louhitaan pystysuoriksi ja muotoillaan pintamailla kaltevuuteen 1:3. Ottoalueen pohjan korkeudeksi esitetään vanhaa ottotasoa +156,20. Rajalammen pinnan korkeus on noin 152,40, mikä on noin neljä metriä alempana kuin kiviaineksen oton alin korkeus.

Hakemuksen mukaan alueelle ei tarvita selkeytysallasta louhosvesien sel-keyttämiseksi. Kallioon on räjäytetty uoma, josta vesi poistuu Rajalampeen ja edelleen Syyslampeen, josta vedet laskevat ojia pitkin Sulkueeseen. Uoma on täytetty karkealla kiviaineksella, mikä mahdollistaa suodatuksen. Erillistä saostusallasta ei tarvita.

Kaivannaisjätteen jätesuunnitelman mukaan pintamaita ja puuta muodostuu molempia 1000 kg. Pintamaat käytetään luiskien muotoiluun. Puujäte kerätään talteen haketusta varten.

Alueen liikennöinti tapahtuu Järvi-Suomentieltä ja Rajalammintieltä ottoalueelle johtavaa tilustietä pitkin.

Lupa-aikana kalliota louhitaan ja murskataan 2-3 kertaa. Murskaus tehdään kesäkauden ulkopuolella. Toimintaa vuoden aikana on 20 pv murskausta, 10 pv porausta, 10 pv rikotusta, 5 pv räjäytyksiä ja 30 pv kuormausta ja kuljetuksia.

Ottoalueen jyrkät rintaukset suojataan lippusiimoin. Jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan, kun toiminta alueella on päättynyt. Rintaukset muotoillaan ja luiskat loivennetaan alueen pintamailla kaltevuuteen 1:3. Luiskien ylä- ja alapäät muotoillaan ympäröivään maastoon nähden joustavasti. Alue jätetään metsittymään luonnon siemennyksellä.

Vaikutukset ympäristöön ja haittojen ehkäiseminen

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan häiritsevää melua ympäristöön. Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta myöskään maaperään, pohjaveteen, luontoon ja vesistöön.

Riskit liittyvät koneiden ja laitteiden öljy- ja polttoainevuotoihin. Ottoalueella ei varastoida polttoaineita ja suunnitelma-alueella vältetään turhaa ajoneuvoliikennettä. Riskien minimoimiseksi kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkaus ja huolto tapahtuvat ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennettavalla pisteellä. Mahdolliset haitat jäävät vähäisiksi, koska toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Asian käsittely

Yhteislupahakemus jätettiin Kihniön kunnalle 20.6.2023. Lu­pa­ha­ke­mus kuulutettiin kunnan kotisivuilla 22.6.-26.7.2023 vä­li­sen ajan. Lisäksi kuudelle vaikutusalueen kiinteistölle lähetettiin eril­lis­tie­dok­si­an­to ha­ke­muk­sen vireilläolosta.

Lupahakemuksesta pyydettiin Sas­ta­ma­lan kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lau­sun­not.

Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa 20.7.2023 lausuntonaan, että terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta.

ELY-kes­kuksen 11.8.2023 antamassa lausunnossa esitetään, että yhteisluvan käsittelyssä tulee huomioida seuraavaa:

• Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
• Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
• Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin etäisyydelle häiriölle alttiista kohteesta, kuten asumiseen käytettävästä rakennuksesta, melua on torjuttava ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla (esim. koteloinnein tai kumituksin).
• Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.
• Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin etäisyydelle häiriölle alttiista kohteesta, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (esim. kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet).
• Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä.
• Jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan arkipäivisin seuraavin toiminta-ajoin:
  • murskaaminen klo 7.00-22.00;
  • poraaminen klo 7.00-21.00;
  • rikotus klo 8.00-18.00;
  • räjäytykset klo 8.00-18.00; ja
  • kuormaaminen ja kuljetus klo 6.00-22.00 välisenä aikana.
• Ottamisalueen pohja tulee kallistaa niin, että sinne ei kerry pintavesiä. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.
• Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
• Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua.
• Ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja. Kallionoton loputtua alueella tai osa-alueella, reunat on luiskattava noin 1:3 kaltevuuteen.
• Jos maa-aineskuljetuksia on lyhyellä ajanjaksolla todella paljon, esim. kymmeniä kuljetuksia vuorokaudessa, olisi hyvä harkita päätielle varoitusmerkin sivutien risteys lisäkilvellä maanajo asettamista, noin 300 m ennen liittymää molemmista saapumissuunnista.

Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia nähtävillä oloaikana.

Hakija ei antanut lausuntoihin ja muistutuksiin vas­ti­netta.

Tarkastus

Ympäristötarkastaja on tarkastanut kalliolouhosalueen 6.9.2023. Tarkastuksella todettiin, että louhosalueen pohjalle on kertynyt lampi. Alueella ei ole erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai huomionarvoisia lajeja. Mäntyvaltainen havumetsä ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi.

Numeroimaton oheisaineisto:

Kallioalueen sijaintia osoittava karttaliite

Ilmakuva alueesta

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Kihniön tekninen lautakunta myöntää Seija Risbergille yhteisluvan kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistölle RN:o 250-403-14-36, os. Rajalammintie Kihniö ensisijaisesti seuraavin lu­pa­mää­räyk­sin ja muutoin 16.6.2023 päivätyn hakemuksen mu­kai­ses­ti.

Lupamääräykset:

1.Luvan voimassaolo ja vastuuhenkilö

Yhteislupa on voimassa 17.11.2033 asti, mihin mennessä ottotoiminta ja maisemointi on viimeistään suoritettava, mikäli voimassa oloaikana ei jätetä uutta hakemusta toiminnan jatkamiseksi. Kalliota voidaan louhia enintään 40 000 m3.

Hakija on nimennyt yhteyshenkilöksi Nils-Erik Risbergin, jonka velvollisuutena on valvoa, että yhteislupa-alueella noudatetaan annettuja toiminta-aikoja ja yhteisluvassa annettuja määräyksiä. Mahdollisesta yhteyshenkilön vaihdoksesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

2.Ottamisalueen rajaus, sallitut ottotasot ja merkinnät

Ottamistoiminta on sallittu hakemuksessa esitetyllä ottoalueella. Kiviainesten varastointi tulee sijoittaa varastoalueelle tai ottoalueelle tilan vapauduttua. Ottamis- ja kaivualueen rajat on merkittävä maastoon selvästi havaittavin paaluin. Naapuritiloihin jätettävä suojavyöhyke tulee olla vähintään 10 metriä ja suojavyöhyke tulee jättää otto- ja varastointitoiminnan ulkopuolelle.

Maa-ainesten suurin sallittu ottosyvyys on +156,20 (N2000). Alueella tulee olla korkeusmerkintä (kolmiopukki tai merkintä kivi-/kalliopintaan), josta ottosyvyys on tarkistettavissa kaikkina aikoina.

3.Toiminta-ajat

Kallioaineksen murskaus, poraaminen, rikotus ja räjäytykset sekä kuormaus ja kuljetus on kielletty 1.6.-31.8. välisenä aikana.

Päivittäiset toiminta-ajat arkipäivisin ovat:

- murskaaminen klo 7.00-22.00

-poraaminen klo 7.00-21.00

-rikotus klo 8.00-18.00

-räjäytykset klo 8.00-18.00

-kuormaus ja kuljetusklo 6.00-22.00

4.Meluntorjunta

Toiminnan aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinkiinteistöille annettua 55 dB (LAeq) eikä loma-asunnoille annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- ja oleskelualueilla.

Murskaamo tulee sijoittaa siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Melun leviämistä tulee estää koteloinnin ja kumituksin. Melun leviämistä tulee estää myös varastokasojen sijoittelulla.

5.Pölyhaittojen ehkäiseminen

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää häiriintyvien kohteiden piha- ja oleskelualueilla valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) säädettyä hengitettävien (PM10) hiukkasten pitoisuudelle asetettua raja-arvoa.

Kiviaineksen varastokasat ja liikennealueet tulee tarvittaessa kastella niin, että pölyämisestä ei aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Luvan haltijan tulee huolehtia myös, että kuljetusten aiheuttamasta pölyämisestä ei aiheudu lähikiinteistöille kohtuutonta haittaa Rajalammintien varrella, mikä edellyttää pölynsidontaa kuivina kausina.

6.Pohja- ja pintavesien suojelu

Polttoaineita, muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai vaarallisia jätteitä ei saa varastoida ottamisalueella ilman asianmukaista suojaa. Mahdollisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai kiinteällä valuma-altaalla ja katoksella varustettuja säiliöitä. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla.

Työkoneita ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata toiminta-alueella ilman asianmukaisia suojarakenteita.

Louhosvedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu vettymis- tai muuta haittaa naapurikiinteistöille. Ottamisalueen pohja tulee kallistaa niin, että sinne ei kerry pintavesiä. Toiminta-alueelle tehtyä suodatinrakennelmaa tulee tarvittaessa tehostaa laskeutusaltaalla, mikäli kiintoainesta tai muuta vesistöä pilaavaa ainesta pääsee vesistöön. Louhosvesien johtaminen suoraan ojaan tai vesistöön on kielletty.

7.Jätehuolto

Alueen pintamaat tulee käyttää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen maisemointiin. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai vaaraa ympäristölle. Toiminta-alueella ei saa polttaa tai haudata jätettä.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai maaperän likaantumista. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai reunakorokkeellisella alustalla siten, että vuodon sattuessa jätteet voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokseen, joka on hyväksytty vaarallisten jätteiden vastaanottopaikaksi.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten metalliromu, tulee toimittaa hyödynnettäväksi metallin vastaanottopaikaksi hyväksytylle toimijalle.

8.Turvallisuus

Ottoalueen jyrkät reunat tulee suojata suojaköysin ja varoituskyltein. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä.

9.Toiminnan tarkkailu ja seuranta

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvan melun, pölyn ja hulevesien leviämistä alueelta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin haittojen ehkäisemiseksi.

Mikäli ympäristönsuojeluviranomainen katsoo tarpeelliseksi suorittaa tutkimuksia toiminnan haittavaikutuksista, vastaa luvanhaltija tutkimusten kustannuksista.

MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminta-alueesta 500 m säteellä sijaitsee asuinrakennuksia, joten melua tulee mitata kertaluontoisesti lähimmän häiriintyvän kohteen piha-alueella. Mittaus tulee suorittaa ulkopuolisen tahon toimesta ensimmäisen toimintakauden aikana. Mittauksella varmistetaan, ettei melu ylitä häiriöille alttiissa kohteissa ulkomelun ohjearvoja.

MURAUS-asetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan, jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Ilmanlaadusta alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, säädetään ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (79/2017). Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää tällaisten kohteiden piha- ja oleskelualueilla asetuksessa säädettyä hengitettävien (PM10) hiukkasten pitoisuudelle asetettua raja-arvoa. Toiminta-alueesta 500 m säteellä asuu ihmisiä, joten hiukkasten pitoisuutta tulee mitata kertaluontoisesti lähimmän häiriintyvän kohteen piha-alueella. Mittaus tulee suorittaa ulkopuolisen tahon toimesta ensimmäisen toimintakauden aikana. Mittauksella varmistetaan, ettei pöly ylitä häiriöille alttiissa kohteissa ulkoilman raja-arvoja.

MURAUS-asetuksen 4 §:n 4 momentin mukaan, jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä.

Luvan haltija on vastuussa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Korvattavista vahingoista, joita päätöksessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä.

Luvan haltijan tulee pitää kirjaa ympäristönsuojeluun vaikuttavista tekijöistä kuten louhinta- ja murskausmääristä ja -toimintajaksoista. Kirjanpito tulee toimittaa valvontaviranomaiselle pyydettäessä.

Laitoksen käyttöhäiriöistä, joista aiheutuu tavanomaista merkittävämpiä päästöjä, tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastuslaitokselle.

10.Maisemointi ja jälkihoitotyöt

Ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö, 2023) mukaisesti. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alueen reunat luiskata vähintään kaltevuuteen 1:3. Luiskille tulee levittää varastoidut alueen pintamaat kasvualustaksi metsälle. Mikäli puhtaita maita tuodaan alueelle muualta luiskien ja pohjan metsittämiseen, tulee maiden ajosta lähettää erillinen suunnitelma valvontaviranomaiselle. Jos metsä ei uudistu luontaisesti, alueella on tehtävä täydennysistutuksia.

Mikäli ottoalueelle tehdään muita kuin metsittämiseen liittyviä suunnitelmia yhteisluvan voimassaoloaikana, tulee jälkihoitotöille hakea muutos hyvissä ajoin ennen luvan päättymistä. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja.

11.Suoritettavat tarkastukset ja valvonta

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tämän luvan mukaisesti, luvanhakijan on pyydettävä valvontaviranomaista pitämään paikalla aloitustarkastus, missä todetaan ottoalueen merkinnät, mahdolliset koneiden säilytyspaikan rakenteet ja lupamääräykset.

Vuositarkastus pidetään vuosittain ja lopputarkastus ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ainesten otto on tehty loppuun ja jälkihoitotyöt suoritettu.

Maa-ainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä Notto-järjestelmään maa-ainesasetuksen 9 §:n mukaisesti.

12.Vakuus

Jälkihoitotöiden vakuudeksi luvan haltijan tulee asettaa 15 000 € vakuus Kihniön kunnalle ennen maa-ainesten oton aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto on suoritettu ja jälkihoitotyöt tehty, kuitenkin vähintään vuoden lupapäätöksen voimassa olon jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Kihniön kunnalla on oikeus teettää tarvittavat jälkihoitotyöt vakuuden turvin.

Päätöksen perustelut

Kun huomioidaan lupahakemus, toiminnan si­joit­tu­mi­nen kiinteistölle, saadut lausunnot ja päätöksen lupamääräykset, voidaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa kallion louhintaan ja murskaukseen myöntää. Toiminta ei myöskään aiheuta eräis­tä naa­pu­ruus­suh­teis­ta an­ne­tun lain 17 §:ssä tarkoitettua pysyvää kohtuutonta ra­si­tus­ta. Toiminta täyttää VNa:ssa 800/2010 annetut vähimmäisvaatimukset jäljempänä esitetyin perustein.

Maa-aineslupa voidaan myöntää hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti. Alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai luontoon liittyviä arvoja eikä toiminta sijoitu pohjavesialueelle.

Yhteyshenkilön nimeämisellä varmistutaan, että toiminta hoidetaan lupamääräysten mukaisesti (lupamääräys 1).

Lupamääräys 2 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräykset 3-9 on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Aikarajoituksilla varmistetaan, että haitta ei muodostu kohtuuttomaksi lähikiinteistöille ja toiminta täyttää VN:n asetuksen 800/2010 vaatimukset. Vaikka ohjearvot eivät lähikiinteistöillä ylittyisi, aiheutuu louhinnasta ja murskauksesta viihtyvyyshaittaa lähialueille. Kesäaika on rajattu toiminnan ulkopuolelle, jotta haitta ei muodostu kohtuuttomaksi lähikiinteistöille.

Päiväaikainen melutaso on rajoitettu melun ohjearvoista annetun asetuksen mukaiseksi.

Lupamääräykset 6 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu maaperän tai muun ympäristön pilaantumista.

Lupamääräykset 9 ja 11 on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kun toiminnanharjoittaja ei ole lupahakemuksessa osoittanut, että melulle asetetut ohjearvot ja pölylle asetetut raja-arvot eivät ylity, tulee luvan haltijan mitata pitoisuudet varmistaakseen, että ohjearvoissa ja raja-arvoissa pysytään.

Lausunnossa, muistutuksissa ja mielipiteessä esitetyt vaatimukset

Vastineena lausuntoihin ilmoitetaan, että ne huomioidaan lupapäätöksen mukaisesti. Terveyshaitat ehkäistään lupamääräyksin. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat huomioidaan. Alueella tehdyn tarkastuksen perusteella suunnitelma-alueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita tai elinympäristöjä, joten erillistä luontoselvitystä ei edellytetä. Louhostoiminta sijoittuu 500 m säteelle häiriintyvistä kohteista, joten luvan haltijan tulee mitata melulle ja pölylle asetetut arvot varmistaakseen, että sallittua melutasoa ja hiukkasten pitoisuutta ei ylitetä. Louhosvesien käsittely katsotaan riittäväksi, kun ottamisalueen pohja kallistetaan niin, että sinne ei kerry pintavesiä, vaan ne tulee johtaa suodatinrakennelmaa myöten pois alueelta. Tarvittaessa suodatinrakennelmaa on tehostettava laskeutusaltaalla. Kallionoton loputtua ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan mukaisesti ja reunat on luiskattava vähintään 1:3 kaltevuuteen.

Muistutuksia lupahakemuksesta ei esitetty.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 19, 20, 22, 27, 39, 40, 42-44, 47a, 48-49, 58, 62, 66, 83, 85, 87, 94, 113, 114, 130, 172, 190, 191 ja 205 §

VN asetus ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­ta (713/2014) 2, 11-15 §

VN asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/201) 4, 6-10, 12 ja 13 §

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4, 4a, 6, 7, 10-13, 19, 20, 23 ja 23a §

VN asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 4, 6-9 §

VN asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4, 8 §

La­ki eräistä naa­pu­ruus­suh­teis­ta (26/1920) 17-18 §

Jä­te­la­ki (646/2011) 8, 12, 13, 29, 72, 118 ja 119 §

VN asetus jätteistä (179/2012) 20 §

VN asetus ilmanlaadusta (711/2001) 3 §

Val­tio­neu­vos­ton päätös melutason oh­je­ar­vois­ta (993/1992) 2 §

Tekninen lautakunta 12.3.2018 ja 26.1.2022 § 6

Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-2026.

Oheismateriaalina talousarvioesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-2026.

Tekninen lautakunta hyväksyy oheismateriaalin mukaisen talousarvioesityksen vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025-2026.

Pirkanmaan hyvinvointialue / Pirkanmaan pelastuslaitos on lähestynyt kunnan teknistä toimea heinäkuussa 2023 Kihniön paloasemalla tarvittavien muutostöiden osalta. Tilamuutostarve perustuu vuokralaisen (pelastuslaitos) toiminnan uudelleen järjestämisen, jonka mukaan Kihniön paloasema aloittaa ns. hybridiasemana 1.1.2024 alkaen. Hybridiasemalle sijoittuu sekä pelastus- että ensihoidon yksiköitä. Kihniön asemalla tämä tarkoittaa sitä, että ensihoidon henkilöstöä ja ambulanssi siirtyvät paloaseman tiloihin ja nykyisen miehittämättömän aseman sijaan tiloissa on jatkossa ensihoidon päivystys. Muutostarpeet liittyvät lähinnä kalustohallin toimivuutta parantaviin toimenpiteisiin sekä ensihoidon toimisto-, varasto-, sosiaali-, lepo- ja oleskelutilojen rakentamiseen.

Käyttäjän (vuokralaisen) tarvitsemat muutostarpeet on todettu kohdekatselmuksessa 13.7.2023 ja suunnittelu on käynnistetty 10.8.2023. Suunnittelusta (pääsuunnittelu, arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, talotekninen suunnittelu) on vastannut Sitowise Oy. Suunnitelmat on hyväksytetty käyttäjällä 17.10.2023. Muutostöille haetaan rakennuslupa.

Muutostöistä on laadittu kokonaisurakan tarjouspyyntö. Tarjoukset on pyydetty rajatussa hankinnassa kolmelta rakennusliikkeeltä. Määräaikaan 3.11.2023 klo 12 mennessä tarjouksen jätti kaksi tarjoaa:

- Marko Mustajärvi Oy, kokonaishinta 66 800 euroa alv 0 %

- Seinäjoen Rivirakenne Oy, kokonaishinta 79 400 euroa alv 0 %

Urakan kokonaiskustannusarvio saatujen tarjousten perusteella on:

- suunnittelu 10 000 €

- rakennus- ja LVIS-urakka 67 000 €

- erillishankinnat 9 000 € (nosto-ovet ja lukitusmuutokset)

- lisä- ja muutostyövaraus 5 % 4 000 €

YHT. 90 000 euroa.

Vuokranantajalle kuuluvien vuosikorjaustyyppisten töiden sekä muihin tiloihin kohdistuvien töiden osuus urakassa arviolta on n. 40 000 euroa. Vuokralaisten tilamuutostarpeista johtuva osuus urakassa on n. 50 000 euroa.

Neuvottelut vuokralaisen kanssa muutosurakan kustannuksista on vielä kesken. Hankkeen aikana on ilmennyt, että Pirha suorittaa talouden ja toiminnan sopeuttamiseen liittyvien rakennemuutosten tarkastelun marraskuun 2023 aikana, eivätkä täten voi tehdä uusia sitoumuksia ennen säästötoimenpideohjelman valmistumista.

Suunnitelmat, tarjouspyyntöasiakirjat ja tarjoukset ovat kokouksessa nähtävillä.

Tekninen lautakunta

- hyväksyy paloaseman muutossuunnitelmat

- valtuuttaa teknisen johtajan käymään tarvittavat neuvottelut vuokralaisen kanssa muutostöiden kustannusten jakautumisesta ja vaikutuksesta vuokrahintaan

- päättää valita muutostöiden urakoitsijaksi Marko Mustajärvi Oy:n, mikäli Pirkanmaan hyvinvointivoialue / Pirkanmaan pelastuslaitos aloittaa hybridiasematoiminnan Kihniössä ennalta suunnitellun mukaisesti 1.1.2024 alkaen, mikäli vuokralainen sitoutuu muutostöistä aiheutuneisiin kustannuksiin vuokrahinnassa.

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) edellyttää palveluntarjoajaa laatimaan turvallisuusasiakirjan tietyille kuluttajapalveluille. Tällaisilla kuluttajapalveluilla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan pääasiassa paikassa yksityishenkilöille käytettäväksi vapaa-ajalla, harrastuksissa ja muissa aktiviteeteissa. Kihniön kunnassa turvallisuusasiakirja tulee olla laadittuna seuraaville palveluilla:

- kuntosali

- leikkikenttä

- rullalautailupaikka

- seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu

- uimahalli

- uimaranta

Teknisen arkistoista ei ole voitu luotettavasti todeta, että turvallisuusasiakirjat on laadittu tai että ne olisivat ajan tasalla ja saatavissa. Teknisen hallinto on aloittanut vastuualueelleen kuuluvien liikuntapaikkojen turvallisuusasiakirjojen laadinnan. Turvallisuusasiakirjan sisältö on ns. turvallisuusasiakirja-asetuksessa (1110/2011) määrätyn mukainen. Palveluntarjoaja voi laatia yhden yhteisen turvallisuusasiakirjan useasta samantyyppisestä palvelusta.

Kunnan yleisten alueiden toimintapaikkojen turvallisuusasiakirja on laadittu koskemaan yleisillä alueilla sijaitsevia leikki- ja skeittipaikkoja, ulkokuntoilupaikkoja, peli- ja luistinkenttiä sekä frisbeegolf-ratoja. Näiden turvallisuusasiakirja on laadittu yhteisenä.

Turvallisuusasiakirja tulee vielä laatia uimarannoille, kuntosalille, terveyskeskuksen allasosastolle sekä Geopark Käskyvuori maastoreitille. Sivistyspalveluiden / liikunta- ja ulkoilupalveluiden tulee tarkistaa, laatia ja päivittää kuntosalitoimintaa koskeva turvallisuusasiakirja. Terveyskeskuksen allasosastolla kunkin toimijan tulee huolehtia turvallisuusasiakirjan laadinnasta. Tekninen vastaa näiden kahden tilan vuokrauksesta, ei palveluntarjonnasta. Geopark Käskyvuori maastoreitin turvallisuusasiakirjan laadinta tehdään yhteistyössä liikuntatoimen kanssa.

Turvallisuusasiakirjat asetetaan saataville kunnan kotisivuille sekä kohteeseen, silloin kun sitä voidaan säilyttää sisätiloissa.

Tekninen lautakunta hyväksyy Kihniön kunnan yleisten alueiden toimintapaikkojen turvallisuusasiakirjan ja lähettää sen sivistyslautakunnalle tiedoksi ja täydennettäväksi

• Kihniön kunnan liikunta- ja leikkikenttäpalveluiden tarkastuskertomus / Tukes
• Tievalaistukset haja-asutusalueilla
• Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös vanhan koulun osalta

Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi.