Kunnanhallitus 2021-2025

Mäntyperän energiapuiston aikaisemmat käsittelyt: Tekninen lautakunta 6.9.2023 § 52, 21.8.2024 § 53, 26.2.2025 § 23, Kunnanhallitus 11.9.2023, 26.8.2024 § 129

Kaavakonsultti Esa Säkkinen ja hanketoteuttajan edustaja Kari Tuominen esittelevät asiaa kokouksessa. Lisäksi asiantuntijana tekninen johtaja.

Oheisena selvitykset

Kunnanhallitus myöntää hakemuksesta yleisavustusta toiminnan tukemiseen kihniöläisille yhteisöille tai hakijalle, jonka toiminta sijoittuu Kihniön alueelle. Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon yhteisön toiminnan laajuus, osallistumismahdollisuuden avoimuus ja vaikuttavuus. Yleisenä periaatteena on, että avustustoiminnan tulee olla vaikuttavaa ja tukea kuntastrategiaa. Hakemukseen tulee liittää ta-vuoden toimintasuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös, selvitys edellisen vuoden tuen käytöstä sekä perustelut tuen tarpeesta. Määrärahaa avustuksiin on talousarviossa varattu 7.500 euroa. Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset, anotut avustukset sekä ehdotus myönnettävästä tuesta liitteenä.

Talouden sopeuttamistoimena jaettavien avustuksina jaettava euromäärä puolitettiin aikaisemmasta 15.000 eurosta 7.500 euroon.

Avustushakemukset nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen kunnanvirastolla.

Liite 1 avustukset

Kihniön kunnan YT-neuvottelut päättyivät 20.2.2025 työntekijöiden edustajien hyväksyessä neuvotteluesityksen. Neuvotteluesitys sisältää työprosessien tarkastelua, harkinnanvaraisia palkattomia virka- ja työvapaita, lomarahojen vaihtamista vapaiksi, tehtävänkuvien tarkastelua ja tehtävien yhdistämistä sekä sellaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan työssä jaksamista ja työhyvinvointia, siten että sairauspoissaolot saataisiin vähenemään.

Hallintosäännön 51 §:n mukaisesti kunnanhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta.

Kunnanjohtajan virka tuli avoimeksi 12.12.2024. Hallintosäännön mukaisesti kunnanjohtajan tehtäviä (vt.) on hoitanut talous- ja hallintojohtaja oman tehtävänsä lisäksi.

YT-neuvottelujen päätöksen toteutumiseksi ja tavoiteltujen kustannussäästöjen saavuttamiseksi tarkoituksenmukaista on, että kunnanjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan tehtävät yhdistetään. Viranhaltijaa on kuultu asiassa ja hän on suostunut osaltaan virkojen yhdistämiseen.

Nykyisen hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja vastaa kunnanhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtaja johtaa kunnanvirastoa viraston päällikkönä. Kunnanjohtaja päättää: 1. osastojen välisestä työnjaosta ja työvoiman käytöstä 2. osaston päällikön ehdotuksesta osaston jakamisesta vastuualueisiin. Kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii kunnanjohtajan sijaisena talous- ja hallintojohtaja. Kunnanhallitus voi kuitenkin, mikäli virka on avoinna tai poissaolo kestää kahta kuukautta pidemmän ajan, ottaa viran väliaikaisen hoitajan.

Nykyisen hallintosäännön mukaisesti talous- ja hallinto-osaston osastopäällikkönä toimii talous- ja hallintojohtaja. Osastopäällikkö vastaa toimialansa toiminnasta, taloudesta ja talouden seurannasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen, kunnanjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa. Osaston päällikkö päättää osaston sisäisestä työvoiman käytöstä. Osastopäälliköt pitävät päätöksistä päätöspöytäkirjaa. Kunnanhallitus määrää osastopäällikön sijaisen, joka hoitaa osastopäällikön tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen.

Yllä mainitut tehtävät yhdistetään ja myös hallintosääntöä muutetaan myöhemmin tarvittavilta osin.

Kunnanjohtajan ja hallinto- ja talousjohtajan virat yhdistämällä, talous- ja hallintojohtajan virka käytännössä lakkaa. KVhL 37 §:ssä säädetty työnantajan uudelleensijoitusvelvoite edellyttää, että viranhaltijalle tulee tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan, ja tämän jälkeen muuta virkasuhdetta, johon hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva.

Työnantajan voidaan edellyttää tarjoavan jopa aiempaa vaativamman tai korkeamman tason virkasuhdetta edellyttäen, että työtä voidaan pitää irtisanotulle sopivana. Asia arvioidaan tapauskohtaisesti vertaamalla viranhaltijan ammattitaitoa ja kykyjä suhteessa avoimen virkasuhteen tehtäviin ja siihen, mitkä virkasuhteeseen valittavaa koskevat vaatimukset ovat tehtävien kannalta perusteltuja. Avointa virkasuhdetta ei voida jättää tarjoamatta siihen sopivalle irtisanomisuhan alla olevalle esim. sillä perusteella, että ulkoisella haulla olisi saatavissa kokeneempia tai pätevämpiä hakijoita, ellei tehtävässä voida perustellusti edellyttää tällaisia lisävaatimuksia.

Jos viranhaltija on mahdollista sijoittaa kunnanjohtajan virkaan em. KVhL 37 §:ssä säädetyllä perusteella, tällöin KVhL 4 §:ssä säädetystä julkisesta hakumenettelystä on mahdollista poiketa.

Kyseisessä tapauksessa nykyinen talous- ja hallintojohtaja Kristiina Mäkelä on hoitanut oman talous- ja hallintojohtajan virkansa hyvin ja moitteetta. Hän on myös toiminut useampaan otteeseen kunnanjohtajan sijaisena, joten hänellä on myös tarvittavaa kokemusta ja pätevyys myös kunnanjohtajan viran hoitamiseen Kihniön kunnassa.

Yhdistettäessä kunnanjohtajan ja talous- ja hallintojohtajan virat Kihniön kunnalla on velvollisuus ja mahdollisuus tarjota KVhL 37 §:n mukaisen uudelleen sijoitusvelvoitteensa täyttämiseksi Kristiina Mäkelälle kunnanjohtajan virkaa, sillä hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva hoitamaan Kihniön kunnan kunnanjohtajan virkaa.

Kuntalain 41§:n mukaisesti kunnanjohtajan valitsee valtuusto ja kuntalain 42 §:n mukaan kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimuksen hyväksyy kunnanhallitus. Johtajasopimus on tarkoituksenmukaista hyväksyä mahdollisimman pian valinnan jälkeen.

1.1.2017 voimaan tulleen käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain(675/2016) 4 §:n mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Nykyisten lautamiesten toimikausi päättyy, kun kunnanvaltuustot ovat valinneet uudet lautamiehet ja valinnat ovat tulleet lainvoimaisiksi.

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu 22 kuntaa. Käräjäoikeudessa on kaudella 2021-2025 yhteensä 52 lautamiestä. Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa Tuomioistuinvirasto. Viimeksi lukumäärä on vahvistettu Tuomioistuinviraston päätöksellä 16.6.2021 (TIV/67/2021).

Tuomioistuinvirasto on pyytänyt käräjäoikeuksia arvioimaan lautamiesten tarpeen kokonaismäärän ja kunkin tuomiopiiriin kuuluvan kunnan osalta. Lukumäärää arvioitaessa tulee ottaa huomioon lautamieskokoonpanossa ratkaistavien asioiden määrän kehittyminen.

Lautamieskokoonpanossa istuttavien asioiden kokonaismäärä on lainsäädäntömuutosten vuoksi edelleen vähentynyt. Vuonna 2017 asioita oli yhteensä 379 ja vuonna 2021 koronapandemian vaikutuksesta vain 131 asiaa. Vuonna 2024 asioita oli 152, vaikka korona ei enää vaikuttanutkaan käsiteltävien asioiden määrään.

Kaudella 2017-2021 lautamiehiä oli 74 ja lautamiehet istuivat keskimäärin kolmena istuntopäivänä vuodessa. Vuosina 2023-2024 lautamiehet ovat istuneet keskimäärin seitsemästä kahdeksaan istuntopäivää vuodessa.

Käräjäoikeus tulee esittämään Tuomioistuinvirastolle lautamiesten kokonaismäärän säilyttämistä nykyisessä 52 lautamiehessä.

Pirkanmaan käräjäoikeus varaa tuomiopiiriinsä kuuluville kunnille tilaisuuden lausunnon antamiseen kunnasta valittavien lautamiesten lukumäärän osalta. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan käräjäoikeudelle viimeistään 4.4.2025 sähköpostitse, pirkanmaa.ko@oikeus.fi.

Kihniöllä on ollut yksi lautamies, joten muutosta ei tältä osin olisi tulossa.

Lautamieslukumäärä kunnittain kaudella 2021-2025 oheisena.

Vt. kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.