| Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. | Kyllä |
|---|---|
| Tarkastuspäivä | 13.11.2024 |
| Paikka | Kihniön kunnan tietoverkko |
|---|---|
| Aika | 14.11.2024 |
| Allekirjoittajan nimi | Henna Romppainen |
| Allekirjoittajan titteli | Tekninen johtaja |
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin kokoukseen osallistujat.
Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Erja Silvennoinen ja Ulla Vierre. Pöytäkirja tarkastetaan 13.11.2024 ja pidetään nähtävänä 14.11.2024 kunnan tietoverkossa.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ulla Vierre ja Niina Sillanpää.
Jätelain (646/2011) ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan jokaisen vakinaisen ja vapaa-ajan asuinkiinteistön on oltava kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liitytään omalla jäteastialla tai lähikiinteistöjen kanssa yhteisellä jäteastialla eli kimppa-astialla. Vapaa-ajanasunnoilla on mahdollisuus viedä jätteet myös aluekeräyspisteeseen tai jäteasemalle. Kaikissa vaihtoehdoissa liittymisestä sovitaan Lakeuden Etappi Oy:n kanssa.
Poikkeamista liittymisestä voi hakea, mikäli asuinrakennus on perustelluista syistä täysin käyttämätön tai tyhjillään. Poikkeamisen liittymisestä käsittelee jätehuoltoviranomainen, jona toimii Lakeuden jätelautakunta. Mahdollisista pakkotoimista liittymisen osalta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Ympäristötarkastaja on 23.2.2022 kehottanut kiinteistön RN:o 250-405-19-2 omistajaa liittymään jätteenkuljetukseen 31.3.2022 mennessä. Tämän jälkeen kiinteistölle on 15.5.2024 lähetetty kuulemiskirje, jossa on varattu kiinteistön omistajalle mahdollisuus vastineen antamiseen 31.5.2024 mennessä uhalla, että tämän jälkeen kiinteistö voidaan määrätä liittymään jätteenkuljetukseen uhkasakkomenettelyllä. Kuultava ei ole antanut vastinetta asiassa.
Kihniön tekninen lautakunta määräsi 21.8.2024 § 60 kiinteistön omistajan liittämään kiinteistönsä RN:o 250-405-19-2 kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tekemällä sopimuksen Lakeuden Etapin kanssa. Määräystä oli noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (JL 139 §). Päävelvoitteen tehosteeksi asetettiin juokseva uhkasakko, jonka peruserän suuruus on 1000 € noudattamatonta päävelvoitetta kohden ja lisäerän 200 € jokaista asetetun määräajan jälkeistä seuraavaa kalenterikuukautta kohti. Jäljennös sopimuksesta tuli toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen tiedoksisaanti tapahtui 26.9.2024, joten määräaika toimenpiteen suorittamiseksi oli 11.10.2024.
Jätehuoltoviranomaiselta saadun tiedon mukaan kiinteistö RN:o 250-405-19-2 ei ole liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.
Kihniön tekninen lautakunta on Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja siten toimivaltainen päättämään jätelain mukaisten määräysten antamisesta sekä uhkasakon asettamisesta.
Valmistelija: ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta
Tekninen lautakunta päättää todeta, että kiinteistö RN:o 250-405-19-2 ei ole liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä huolimatta eikä ole jättänyt asiassa vastinetta. Ennen asian ratkaisemista ja juoksevan uhkasakon tuomitsemista asianosaiselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa asiassa kirjallinen selitys, joka tulee toimittaa Kihniön tekniselle lautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Selitystä pyydetään erityisesti siitä, miksi annettua määräystä liittää kiinteistö kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ei ole noudatettu. Mahdollinen selityksen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Päätöksen perustelut
Kiinteistön RN:o 250-405-19-2 omistaja on laiminlyönyt ympäristönsuojeluviranomaisen määräystä liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen eikä ole jättänyt lautakunnan päätökseen asiassa vastinetta. Jätehuoltoviranomaiselta saadun tiedon mukaan kiinteistö ei ole liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.
Uhkasakkolain (113/1990) 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti.
Sovelletut oikeusohjeet
Jätelaki (646/2011) §:t 2, 24, 28-30, 35, 36, 41, 122, 126, 129, 137
Uhkasakkolaki (1113/1990) 22, 23 §
Hallintolaki (434/2003) 34, 36 §
Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (voimassa 1.11.2022 alkaen) 4 §
1 ASIA
Maastoliikennelain 30 §:n mukainen päätös hakemuksesta, joka koskee ajoharjoitteluradan perustamista Kihniön Aitonevan alueelle.
2 HAKIJA
Ylä-Satakunnan Moottori- ja Kelkkakerho ry
Museontie 29
39820 Kihniö
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Maastoliikennelain 30 §:n 1. mom:n mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa.
Maastoliikennelain 3 §:n mukaan maastolla tarkoitetaan maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.
Kihniön tekninen lautakunta päättää maastoliikennelain 30 §:n mukaisesta luvasta, joka koskee pysyvää moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaa harjoittelun järjestämistä (hallintosääntö voimaantulo 1.1.2018).
4 HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Lupahakemus on tullut vireille 21.8.2024.
5 TOIMINNAN SIJAINTI JA TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET
Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kiinteistölle Nerkoon valtionmaa 250-893-1-2 ja tarkemmin Kihniön Aitonevan motocross-harjoittelualueelle. Kiinteistö on Metsähallituksen omistuksessa, mutta alueen käytöstä on käyttöoikeussopimus, joka on voimassa 31.12.2027 saakka. Käyttöoikeusalueen pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria.
Käyttöoikeussopimus oheisaineistona ja ajoharjoitteluradan sijainti liitteenä.
6 TOIMINNAN KUVAUS
Hakemuksen mukaan ajoharjoittelurata on tarkoitettu crossien, kelkkojen ja mönkijöiden käyttöön. Alueelle ei tule rakennelmia eikä huoltotoimintaa. Radalle määritellään käyttöajat. Hakemuksen mukaan merkittävää melu ja ympäristöhaittaa ei synny. Radan tarkoitus on saada luvaton ajelu muualta pois tarjoamalla tarkoitukseen sopiva paikka ajoharjoittelulle.
7 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ
Alueella ei ole voimassa tai vireillä olevia yleis- ja asemakaavoja. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ajoharjoittelurata sijoittuu turvetuotantoon liittyvälle valuma-alueelle. Merkinnällä osoitetaan valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on
kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Ajoharjoittelurata ei sijoitu pohjavesialueelle.
Etäisyys ajoharjoitteluradalta lähimpään vesistöön, Pikku Keisarijärveen, on noin 300 metriä. Muita lähellä sijaitsevia vesistöjä ovat Lavajärvi, joka sijaitsee noin 400 m luoteeseen ja Iso Keisarijärvi, joka sijaitsee noin 700 m koilliseen. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat Lavajärven Äijänniemessä noin 700 m etäisyydellä ja Lavajärven itäpuolella noin 900 m etäisyydellä ajoharjoitteluradasta. Lisäksi Lavajärven pohjoispuolella Syysalossa on vakituista- ja loma-asutusta.
Suunnitellun ajoharjoitteluradan luoteispuolella on turvetuotantoalue ja eteläpuolella kulkee Kihniön moottorikelkkareitti. Ajoharjoitteluradasta 1,5 km lounaaseen sijaitsee Aitonevan luontopolku ja saman etäisyyden verran kaakon suuntaan sijaitsee Nerkoon Metsästäjät ry:n ampumarata. Ajoharjoitteluradasta 1,6 km länteen-lounaaseen on lintutorni. Natura 2000 –verkostoon kuuluva Närhineva-Koroluoman soidensuojelualue sijaitsee 2,5 km ajoharjoitteluradasta itään Virtojen puolella.
8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITTOJEN EHKÄISY
Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnan ympäristöriskit ovat pienet.
8.1 Melu
Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää meluhaittaa alueen syrjäisen sijainnin vuoksi.
8.2 Maaston kuluminen
Ajoharjoittelurata tehdään olemassa olevalle motocross-harjoittelualueelle, joka on valmiiksi avonaista. Ylä-Satakunnan Moottori- ja Kelkkakerho ry huolehtii alueen kunnossapidosta.
8.3 Maaperän ja pohjaveden suojelu
Crosseille, kelkoille ja mönkijöille ei tehdä perushuoltoja alueella. Moottorikäyttöiset ajoneuvot tuodaan alueelle tankattuina. Alueella ei säilytetä eikä varastoida polttoainetta.
8.4 Jätteet ja niiden käsittely
Käyttäjät velvoitetaan viemään jätteensä pois alueelta.
8.5 Vastuu ja turvallisuus
Ajo tapahtuu merkityllä alueella. Lähtöalueelle laitetaan opastaulu, jossa informoidaan alueen käytöstä. Moottoriajoneuvoilla on liikennevakuutus.
8.6 Luontovaikutukset
Alueelta ei ole todettu uhanalaista lajistoa tai rauhoitettuja kasvilajeja.
9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET
Onnettomuustilanteisiin on varauduttu imeytysmateriaalilla sekä välineillä.
10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
10.1 Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta tiedotettiin kuuluttamalla Kihniön kunnan verkkosivuilla 28.8.– 1.10.2024 ja Ylä-Satakunta -lehdessä 25.9.2024. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana.
10.2 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole pyydetty erikseen lausuntoja. Alueella ei ole tiedossa olevia luontoarvoja eikä se sijaitse pohjavesialueella.
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.
10.3 Tarkastus
Ympäristötarkastaja kävi alueella 16.10.2024. Tarkastuksesta ei laadittu erillistä muistiota, mutta alueesta otettiin valokuvia.
Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta, p. 044 7865 650
Kihniön tekninen lautakunta myöntää Ylä-Satakunnan Moottori- ja Kelkkakerho ry:lle maastoliikennelain 30 §:n mukaisen luvan ajoharjoitteluradan perustamiseen Kihniön Aitonevalle karttaliitteessä rajatulle alueelle. Lupa myönnetään hakemuksen ja seuraavien lupamääräyksien mukaisesti toteutettuna.
Lupamääräykset
Turvallisuusohje
Tiedotustaulu tulee olla nähtävillä alueelle saavuttaessa.
- Käyttöajat / ajokertojen lukumäärä ja ajopäivät
- Käyttäjämäärät / osallistujien lukumäärät
- Poikkeukselliset tilanteet (esim. öljyvuodot) sekä niiden torjunta
- Tiedot esitetyistä valituksista
Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle.
12 RATKAISUN PERUSTELUT
12.1 Lupaharkinnan perustelut
Maastoliikennelain 30 §:n mukaisen luvan myöntämisen edellytyksiä ovat, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset ja ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle.
Toiminnan järjestämiseen on saatu alueen omistajan tai haltijan kirjallinen lupa, sillä hakijalla on kiinteistön omistajan kirjallinen käyttöoikeussopimus.
Crossien, kelkkojen ja mönkijöiden harjoittelualueen toiminta järjestettynä hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen täyttää edellä mainitut edellytykset.
Lupahakemus on käsitelty maastoliikennelain 30 §:n mukaisena lupa-asiana, koska reitille ei rakenneta kiinteitä rakenteita.
12.2 Lupamääräysten perustelut
Lupamääräys 1. Maastoliikennelain mukaisen luvan myöntäminen edellyttää lupaa maanomistajalta. Lupamääräyksellä on määritelty kerrallaan ajossa olevien crossien, kelkkojen ja mönkijöiden enimmäismäärät ja päivittäiset ajoajat. Määräys on annettu alueen turvallisen käytön turvaamiseksi ja meluhaittojen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä.
Lupamääräys 2. Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan alueen hallittua käyttöä ja valvontaa. Mikäli ajoharjoittelu on lupamääräysten vastaista, vastuuhenkilö on velvollinen ilmoittamaan siitä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja korjaamaan tilanne.
Lupamääräys 3. Rajojen ja reitin selkeällä merkitsemisellä estetään ajajien harhautuminen sallitun ajoalueen ulkopuolelle. Turvamerkinnöillä varmistetaan alueen turvallinen käyttö.
Lupamääräys 4. Määräyksellä pyritään estämään maaston kulumista.
Lupamääräys 5. Harjoittelualueen tulee täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset. Ajajilla tulee olla mahdollisuus saada paikan päällä tietoa reitin käytöstä.
Lupamääräykset 6–7. Määräyksillä pyritään ehkäisemään naapuritiloille mahdollisesti aiheutuvia meluhaittoja. Maastoliikenneluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa. Melun ohjearvot ovat tarpeen meluhaitan vähentämiseksi. Melumittauksin varmistutaan, ettei toiminnasta aiheutuva haitta asutukselle ole kohtuutonta.
Lupamääräys 8. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksellä estetään mahdollinen polttonesteiden ja öljyjen joutuminen maaperään, pohjaveteen tai muualle ympäristöön. Ympäristöhaittoihin on varauduttava ennakolta.
Lupamääräys 9. Määräyksellä estetään alueen roskaantuminen. Jätelain 76 §:n mukaan radan pitäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut.
Lupamääräykset 10–11. Määräykset on annettu luvan valvontaa varten.
Lupamääräys 12. Määräys on annettu luvan edellytysten täyttymiseksi. Lupamääräyksiä on syytä tarkistaa, mikäli esimerkiksi olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
13 LUVAN VOIMASSAOLO
Lupa on voimassa vuoden 2027 loppuun asti, jolloin myös käyttöoikeussopimus päättyy.
14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kihniön tekninen lautakunta tiedottaa tästä päätöksestä Kihniön kunnan verkkosivuilla. Asianosaisille lähetetään tieto päätöksestä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteen.
15 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen Kihniön tekniselle lautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Maastoliikennelaki (1712/1995)
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Jätelaki (646/2011) 72–77 §
Lakeuden jätelautakunta kunnalliset jätehuoltomääräykset, voimaan 1.11.2022
17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu määräytyy Kihniön kunnan teknisen lautakunnan 26.1.2022 § 6 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaan. Maastoliikennelain mukaisesta luvasta (30 §) 250 € ja lisäksi kuulutuksista aiheutuneet todelliset kustannukset.
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kankarin ampumarataa.
LUVAN HAKIJA
Kankarin metsästysseura ry
Alavantie 218
39820 Kihniö
Y-tunnus: 0133857-2
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kankarin metsästysseura ry on hakenut ympäristölupaa ampumarataa varten 1,5 ha:n kokoiselle Kankarin ampumaradalle (250-401-21-1), joka sijaitsee osoitteessa Alavantie 218. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana.
Radan keskipisteen koordinaatit ovat 295811 E 6904950 N (ETRS-TM35FIN).
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, josta säädetään tämän lain liitteessä 4 kohdassa 7 (ulkona sijaitseva ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 115 a § momentin 4 mukaan kunnan ympäristölupaviranomainen käsittelee muun kuin 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Lupahakemus on tullut vireille 11.9.2024. Hakemusta on täydennetty 31.10.2024 kaivovesinäytteen tutkimustodistuksella ja maa-aineksen läjityssopimuksella.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Ampumarata sijaitsee luvan hakijan omistamalla kiinteistöllä. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, sillä alueella on harjoitettu pienimuotoista kiväärien kohdistamista. Kohdistuspaikka on ollut käytössä 1980-luvulta lähtien. Toiminnalla ei ole ympäristönsuojelu- tai ampumaratalain mukaisia lupia.
Ampumarata-alueella ei ole voimassa Kihniön kunnan määrittämää asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ampumarata sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeälle alueelle (EOt). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on turvetuotantoa ja/tai tutkittuja turvevaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä, kun ottamisedellytyksiä arvioidaan ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Ampumarata sijaitsee Naarminkylän luoteispuolella ja noin viiden kilometrin etäisyydellä Kihniön kunnan keskustasta luoteeseen kiinteistöllä 250-401-21-1, osoitteessa Alavantie 218.
Lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 640 m etäisyydellä lounaassa ja noin 850 metrin etäisyydellä etelässä. Ampumarata-alueen keskipisteestä kilometrin säteellä on kolme asuinrakennusta ja kaksi vapaa-ajanrakennusta. Kahden kilometrin säteellä on 31 asuinrakennusta ja 34 vapaa-ajanrakennusta. Rakennuksista suurin osa sijaitsee radasta katsoen etelään, kaakkoon ja itään eli Naarminkylän ja Naarmijärven ympäristössä.
Ampumarata sijoittuu suojaiselle paikalle, jossa alueen maanpinta on tasossa 144 m mpy. Ampumaradan ympäristö on metsävaltaista ja osin soistunutta aluetta. Ampumarata-alueen itäpuolella on Pirttinevan turvetuotantoalue. Radan lounaispuolella kohoaa Hunttilaistenhautakangas (148 m mpy), joka jatkuu yli 200 metriä etelän suuntaan. Luoteeseen maanpinta kohoaa yli 150 metriin mpy Potaskasalonkankaalle, jonka korkein kohta on 154 m mpy. Vastaavasti alimmillaan maa on idässä Naarmijärven rannalla tasossa 133 m mpy.
Geologian tutkimuskeskuksen määrityksen perusteella rata-alueen maaperä on pääasiassa hiekka-/soramoreenia. Radan ympäristössä on rahkaturvetta ja hienoa hietaa. Rata-alue kuuluu Kankarinjärven valuma-alueeseen. Todennäköisesti sadevedet jäävät korkeuserojen vähyyden vuoksi pääasiassa rata-alueelle ja imeytyvät hyvin vettä läpäisevään maaperään. Siten ampumaradalta ei arvioida kulkeutuvan merkittäviä määriä pintavesiä ympäristöön.
Ampumarataa lähin vesistö on Pirttilampi, joka sijaitsee noin 950 m pohjoiskoilliseen. Iso Kokonlampi sijaitsee noin 970 m ampumaradasta länsiluoteeseen. Naarmijärveen on noin 1,3 km.
Ampumaradan lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelu- tai pohjavesialueita. Ampumarataa lähimpänä sijaitseva suojelualue on yksityismaiden luonnonsuojelualueisiin (YSA) kuuluva Louhinevan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee ampumaradalta noin 3 kilometrin etäisyydellä lännessä. Louhineva on osin ennallistettu suoalue. Ampumarataa lähimpänä oleva luokiteltu pohjavesialue on Naarmijärven I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee radasta noin 1,3 km koilliseen.
Alueen läheisyydessä ei ole muinaismuistokohteita.
TOIMINNAN KUVAUS
Ilmoitus vähäisestä ampumaradasta koskee Kankarin metsästysseuran ylläpitämän kohdistuspaikan muuttamista hirviradaksi. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana.
Ampumaradalla ammuttaisiin vain pitkäpiippuisilla aseilla ja käyttäjinä olisivat Kankarin metsästysseuran lisäksi Kihniön Eränkävijät, Mäkikylän Metsästysseura ja Kihniön Eräveikot. Aktiivisia radan käyttäjiä on vuositasolla arviolta 60.
Radalla ei järjestetä kilpailutoimintaa.
Toiminta-ajat ja laukausmäärät
Ampumaradalla ammutaan pääasiassa hirvikivääreillä tai niitä pienempikaliiperisilla kivääriaseilla. Ampumaradalle haetaan toiminta-aikoja ma-pe klo 10–20 ja la-su klo 10–18. Pitkäperjantain, äitienpäivän, jouluaaton sekä joulupäivän rata on kiinni. Lisäksi rata on kiinni juhannusaatosta alkaen kolmen viikon ajan.
Vuosittainen laukausmäärä on nykyhetkellä arvioituna noin 3 000 laukausta vuodessa. Laukausmäärää halutaan yli kaksinkertaistaa nykyiseen nähden, jotta turvataan mahdollinen toiminnan kasvaminen tulevaisuudessa. Ampumaradan vuosittaiseksi enimmäislaukausmääräksi haetaan 7 500.
Toiminta painottuu elo-marraskuulle, jolloin suoritetaan lakisääteisiä ampumakokeita. Laukausmäärästä yli 80 % arvioidaan sijoittuvan elo-marraskuun välille. Muutoin toiminta koostuu lähinnä aseiden kohdistuksista. Ampumaradalla suositellaan äänenvaimentimen käyttöä. Tällä hetkellä äänenvaimennin on käytössä noin 50 % ampujista.
Ampumaradan rakenteet
Kohdistuspaikalla on kuusi metriä korkea taustavalli sekä noin kolme metriä korkea sivuvalli radan koillispuolella. Tauluteline sijaitsee taustavallin edessä. Kohdistaminen tapahtuu 100 m etäisyydeltä peltisen katoksen alta.
Tausta- ja etuvallin väliin tullaan rakentamaan maalitaulujen liikuttamiseen tarkoitetut kiskot sekä kiskojen reunaan maalitaulujen säilyttämiseen ja koneiston suojaksi näyttösuoja. Tausta- ja sivuvallit on tarkoitus yhdistää. Lisäksi ampumaradalle rakennetaan kaksipaikkainen, kiskoilla liikuteltava eristettävä ampumakoppi, jolla voidaan ampua 100 m ja 75 m etäisyydeltä.
Kiinteistöllä sijaitsee myös metsästysseuran metsästysmaja, kota, varasto ja kompostoiva kuivakäymälä. Metsästysmajan käytössä on kaivovesi, jota käytetään vähäisiä määriä metsästyssaaliiden lihankäsittelyssä ja tilojen pesussa. Lisäksi vettä käytetään satunnaisesti juomavetenä sekä kahvinkeittoon. Jätevedet imeytetään maastoon. Kaivo sijaitsee noin 76 metrin etäisyydellä kivääriradan taustavallista. Kaivon vesimäärä on pieni ja kaivo kuivuu välillä. Ampumaradalla ei arvioida olevan vaikutusta veden laatuun. Kaivovesi on tutkittu viimeksi 19.7.2023. Tuolloin veden laatu täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset tutkituilta osiltaan (STM:n asetus 401/2001).
Jätehuolto
Ampumaradan toiminnassa syntyviä jätteitä ovat käytetyistä maalitauluista ja ammuspakkauksista muodostuva pahvijäte ja pienimuotoinen muovijäte sekä patruunoiden hylsyistä koostuva metallijäte.
Jätteet kerätään rata-alueella erikseen kartonki- ja metallijakeina ja toimitetaan Etapin jätteenkeräykseen. Kartonkijätettä muodostuu radalla vuodessa noin kahdeksan kilogrammaa ja metallijätettä noin neljä kilogrammaa.
Ampumarata-alueella sijaitseva kuivakäymälä on erittäin vähäisellä käytöllä. Käymälän säiliö ei ole täyttynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Käymäläjäte kompostoidaan ja levitetään omalle kiinteistölle maanparannusaineeksi.
Liikenne ampumaradalle
Ampumarata sijaitsee E12-tien itäpuolella Alavantieltä kääntyvän päättyvän metsätien alkupäässä. Vuositasolla liikennemäärät radalle ovat hyvin vähäiset. Keskimäärin radalle kulkee 10 autoa viikossa. Raskaiden ajoneuvojen käyntejä ei ole. Autot parkkeerataan metsästysmajan piha-alueelle.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Ampumaratatoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ja -riskit liittyvät ampumameluun sekä luotien sisältämien raskasmetallien mahdollisiin vaikutuksiin ympäristössä. Luotien koostumuksesta noin 89 % on lyijyä, 9 % kuparia 1 % sinkkiä ja 1 % antimonia. Pitkän aikavälin vaikutuksia voi syntyä luotien rapautuessa ja haitta-aineiden kulkeutuessa maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Kuivassa kivennäismaassa raskasmetallien kulkeutuminen on kuitenkin äärimmäisen hidasta.
Melu
Ampumaradan ympäristön lähimmät melulle mahdollisesti altistuvat kohteet sijaitsevat radan keskipisteestä mitattuna noin 640 metrin etäisyydellä lounaassa, noin 850 metrin etäisyydellä etelässä, noin 1 kilometrin etäisyydellä idässä ja noin 1,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa.
Kankarin ampumaradalla ei ole tehty tarkempaa meluselvitystä. Kohdekohtaisen melumallintamisen sijaan ampumaratamelun tarkastelumenetelmänä on käytetty sapluunamalleja. Sapluunamalleiksi kutsutaan kaavioita, joissa on laskettu
laskentamallin mukaan avoimessa maastossa ja pehmeässä maaperässä ilman ampumasuojan vaikutusta melun leviäminen ympäristöön. Laskennassa maaperä on akustisesti pehmeä, lämpötila +10 °C ja suhteellinen ilmankosteus 70 %. Malleissa on huomioitu I-aikavakioon liittyvä -5 dB korjaus.
Sapluunamallien mukaan 65–70 dB ja 70–75 dB vyöhykkeiden sisäpuolelle jää useita asuinkiinteistöjä. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää enimmäisäänitasoa 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla, eikä 60 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla.
Radalla ammutaan kivääriaseilla kohti pohjoista, jonka suuntaan kuuden metrin korkuinen taustavalli toimii meluesteenä. Melusapluunan mukaan radan pohjoispuolella sijaitsevien asuinrakennuksien osalta melutaso on 60–65 dB, jolloin ohjearvot alittuvat.
Sen sijaan luoteessa kahdella asuinrakennuksella voi olla ohjearvon ylityksiä, vaikka
Potaskasalonkangas vaimentaa melua tähän suuntaan.
Ampumaradalle tullaan rakentamaan eristetty ampumakoppi, josta ampuminen tapahtuu. BAT-oppaan mukaan ampumakatos vaimentaa ääntä 3–8 dB sivuille ja 5–15 dB taakse. Jos oletetaan vaimennusvaikutuksen olevan 5 dB sivulle ja 10 dB takaviistoon ja taakse, voidaan melusapluunaa tarkastelemalla huomata, että lounaassa, etelässä, kaakossa ja idässä melulle altistuvissa kohteissa päästään todennäköisesti edellä esitettyihin ohjearvoihin. Koillisessa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon ja idässä sijaitsevien kolmen vapaa-ajan asunnon osalta voi kuitenkin edelleen tulla ohjearvoylityksiä.
Taustavalli ja sivuvalli on tarkoitus yhdistää, jolloin sivuvalli torjuisi paremmin melua koilliseen ja itään. Vallin jatkamiseen käytetään pilaantumattomia maa-aineksia. Suunnitelluilla toimenpiteillä rajoitetaan ampumamelun leviämistä huomattavasti.
Meluun vaikuttaa olennaisesti myös toiminta-ajat ja laukausmäärät. Ampumaratojen ympäristöoppaan mukaan ohjearvojen alittuminen antaa lähtökohtaisesti mahdollisuuden harjoittaa ampumaratatoimintaa klo 7–22 välisenä aikana. Ampumaradan haetut toiminta-ajat (ma-pe klo 10–20 ja la-su klo 10–18) ovat 60 % tästä eli niitä on rajoitettu merkittävästi. Lisäksi on huomioitava, että toiminta painottuu pääasiassa neljälle kuukaudelle (elokuu-marraskuu).
Ampumaradalla suositellaan äänenvaimentimen käyttöä. Tällä hetkellä äänenvaimennin on käytössä noin 50 % ampujista. Äänenvaimennin vaimentaa melua BAT-oppaan mukaan eteenpäin 3–8 dB, sivuille 10–20 dB ja katoksesta taaksepäin 3 dB.
Ampumaradan toiminnasta tai melusta ei ole tähän mennessä tullut valituksia toiminnanharjoittajalle tai valvontaviranomaiselle.
Päästöt ratarakenteisiin ja maaperään
Ampumaradoilla suurin ympäristöä kuormittava vaikutus syntyy luotien sisältämästä lyijystä, jota päätyy ampumisen seurauksena rata-alueelle. Sen vapautuminen ympäristössä on tyypillisesti hyvin hidasta. Arvioitaessa tarvittavia toimenpiteitä ampumaradan mahdollisen ympäristövaikutuksen pienentämiseksi, merkittävin huomioitava tekijä on haitta-aineiden kulkeutumisriski.
Ampumaratojen ampumapaikat, maalialueet ja näiden kahden väliset välialueet luokitellaan ratarakenteiksi. Ratarakenneluokituksen mukaan näitä alueita pidetään maaperästä erillisinä osina, jotka voidaan toiminnan loputtua tutkia ja riskiperusteisesti tarvittaessa poistaa. Ne eivät siten ole verrannollisia tavalliseen maaperään ja siihen liittyvien haitallisten aineiden pitoisuuksien kynnys- ja ohjearvoihin. Ratarakenteisiin luotien mukana kertyneet haitta-aineet muodostavat ympäristön suhteen riskin, mikäli ne rapautumisen ja liukenemisen seurauksena pääsevät kulkeutumaan laajemmalle alueelle. Tästä syystä ampumaratojen ympäristövaikutuksia arvioitaessa oleellista on kulkeutumisriskin määrittäminen. Olennaista kulkeutumisriskin määrittämisessä on erityisesti veden määrä ja liikkuminen ratarakenteissa ja niitä ympäröivässä maaperässä. Kankarin ampumarata-alueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia, jonka vedenläpäisevyys on lähtökohtaisesti hyvä. Nopeasti maakerroksissa alaspäin kulkeva vesi ehtii olla yhteydessä maan pintakerroksissa olevaan lyijyyn vain vähän aikaa, mikä osaltaan vähentää lyijyn liukenemista vajoveteen.
Koska ammutut luodit päätyvät rata-alueiden taustavalleihin, voi niihin kertyvien haitallisten aineiden pitoisuudet olla paikoitellen korkeat. Luotien koostumuksen ja vuosittaisen maksimilaukausmäärän (7 500) perusteella yhden vuoden aikana kertyvän lyijykuormituksen määräksi voidaan näiden lukujen perusteella arvioida noin 44 kg. Radan historiallisista laukausmääristä ei ole kirjattua tietoa, mutta mikäli radan käytön arvioidaan sen perustamisesta (1980) lähtien olleen 50 laukausta/vuosi, olisi radan taustavalleihin kertynyt noin 13 kg lyijyä, noin 1,3 kg kuparia ja noin 0,15 kg sinkkiä ja antimonia. Haitta-aineista valtaosa on keskittynyt hirviradan taustavalliin. Ratarakenteisiin kertyneen lyijyn määrä on vähäinen.
Päästöt vesistöihin
Pintavesien suhteen kulkeutumisriskiin vaikuttaa suuresti rata-alueella muodostuvan ja sen ulkopuolelta tulevan pintavalunnan määrä sekä rata-alueen pintavesien yhteys ulkopuoliseen vesistöön. Suomen ympäristökeskuksen valuma-aluejaon paikallisen valuma-alueen (35.354) rajojen ja maastonmuotojen perusteella rata-alue kuuluu
Kankarinjärven valuma-alueeseen. Taustavallin takana, reilu 30 metrin etäisyydellä ja radan itäpuolella noin 10 metrin etäisyydellä kulkevat ojat. Suoraa yhteyttä ampumaradalta ojiin ei ole. Todennäköisesti sadevedet jäävät korkeuserojen vähyyden vuoksi rata-alueelle ja imeytyvät pääasiassa hyvin vettä läpäisevään maaperään. Siten ampumaradalta ei arvioida kulkeutuvan merkittäviä määriä pintavesiä ympäristöön. Sivuvallia tullaan jatkamaan taustavalliin saakka, jolloin rata-alueen pohjoispään pintavesiä ei voi päätyä ojaan vallien sivusta.
Pohjavesivaikutukset
Sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa lyijyn liukenemista, minkä seurauksena sitä voi maaperärakenteen salliessa kulkeutua vajoveden mukana maakerroksiin ja edelleen pohjaveteen. Kankarin ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella, mutta maalaji koostuu hiekasta ja sorasta, joilla on suuri vedenläpäisykyky. Siten kontaktiaika ratarakenteiden pintaosissa oleviin haitta-aineisiin on lyhyt. Lisäksi ratarakenteisiin kertyneen lyijyn määrä on vähäinen. Rata-alueella tai sen lähialueilla ei esiinny laajemmin hyödynnettävissä olevia määriä pohjavettä, eikä ampumaradan toiminta aiheuta pohjaveteen kohdistuvaa riskiä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Kankarin ampumaradalle on tehty ulkona sijaitsevien ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan BAT-oppaan mukainen haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi. Oppaan mukaan ampumaratatoiminnan haitta-aineiden hallinnan tarve sekä parhaat käyttökelpoiset tekniikat määritellään kohdekohtaisesti toiminnan aiheuttaman pitkän aikavälin ympäristöriskin perusteella. Parhaalle käyttökelpoiselle tekniikalle on määritelty neljä eri vaatimustasoa.
BAT-oppaan mukaisen arvioinnin perusteella Kankarin ampumaradan päästöpotentiaali sekä pinta- että pohjavesiriskien suhteen on pieni. Tämän perusteella ampumarata luokitellaan riskitasoltaan tasoon 1 (matala ympäristöriski) eli perustaso. BAT-oppaan mukaan kyseisen riskitason radoilla riskinhallinnan kannalta riittävinä toimenpiteinä pidetään kuormituksen seuraamista laukausmäärien avulla ja kohdennetusti mahdollista vaikutusten tarkkailua.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaista on jättää ratarakenteet paikoilleen, koska ampumaradan toiminta jatkuu sille varatulla alueella. BAT-oppaan mukaan kunnostus on matalan ympäristöriskin radoilla ajankohtaista toiminnan loputtua ja silloinkin tarvittavat toimenpiteet tehdään kunnostustarvearvioinnin ja riskinarvioinnin perusteella. Rata-alueella olevien haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan riskejä, joille olisi akuuttia puhdistamistarvetta. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee riskit arvioida maankäytön muutokset ja paikalliset olosuhteet huomioiden.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Toiminnanharjoittaja pitää valvonnalla ja ohjeistuksella huolen, että ampuma-aikoja noudatetaan. Meluselvityksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi ampumaradan vähäisen käytön vuoksi. Mikäli ampumaradan toiminta laajenisi oleellisesti nykyisestä, selvitettäisiin radan meluvaikutukset erikseen. Rata-alueen rakenteiden kuntoa
seurataan säännöllisesti silmämääräisesti. Haitta-aineiden kertymistä ratarakenteisiin ja niiden muodostamaa kuormituspotentiaalia seurataan laukausmäärien kautta vuositasolla. Ratarakenteisiin ei sovelleta maaperän pilaantumisen ohjearvoja. Koska ampumaradan toiminta jatkuu, on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista
jättää ratarakenteet paikoilleen. Ratarakenteen kunnostustarve tulee riskinarvioinnin perusteella arvioitavaksi, jos ampumaratatoiminta loppuu ja maankäyttö alueella muuttuu.
Lähtökohtaisesti BAT-oppaan riskinarvioinnin mukaisilla perustason ampumaradoilla ei edellytetä päästöjen tai vaikutusten tarkkailua. Kankarin ampumarata ei ole pohjavesialueella, eikä radalla ole tarvetta toteuttaa pohjaveteen kohdistuvaa tarkkailua. Rata-alueelta noin 76 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee metsästysmajan kaivo, jonka vettä käytetään vähäisiä määriä riistan lihankäsittelyssä, tilojen pesussa, satunnaisesti juomavetenä sekä kahvinkeittoon. Ratakiinteistöllä sijaitsevaa kaivoa ei ole katsottu talousvesikaivoksi eikä ampumaradan käyttäjien satunnaista veden käyttöä ole katsottu talousvesikäytöksi, sillä sitä ei käytetä minkään talouden jatkuvana käyttövetenä. Siitä huolimatta veden laatu täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset tutkituilta osiltaan. Kaivon pohjavesiesiintymä on pieni ja kaivo on kuivunut välillä. Pohjavesiesiintymän paikallisuuden ja ampumaradan lyijykuormituksen ollessa pieni ei kaivoveden laadulle arvioida aiheutuvan ratatoiminnasta merkittävää haittaa.
Pintavesien osalta vesistötarkkailua ei esitetä, koska pintavedet imeytyvät todennäköisesti pääasiassa rata-alueen maaperään. Taustavallin takana, reilu 30 metrin etäisyydellä ja radan itäpuolella noin 10 metrin etäisyydellä kulkevat ojat. Suoraa yhteyttä ampumaradalta ojiin ei ole. Todennäköisesti sadevedet jäävät korkeuserojen vähyyden vuoksi pääasiassa rata-alueelle ja imeytyvät maaperään. Siten ampumaradalta ei arvioida kulkeutuvan merkittäviä määriä pintavesiä ympäristöön. Sivuvallia tullaan jatkamaan taustavalliin saakka, jolloin pohjoispuolen rata-alueen pintavesiä ei voi päätyä ojaan vallien sivusta.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakijan arvion mukaan ampumaradan toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lisääntymiseen.
Turvallisuuden osalta viranomainen on poliisi, joten turvallisuusasioita ei käsitellä eikä arvioida enemmälti ympäristölupahakemuksessa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta tiedotettiin kuuluttamalla Kihniön kunnan verkkosivuilla 11.9.–17.10.2024 ja Ylä-Satakunta -lehdessä 16.10.2024. Hakemusasiakirjat ovat
olleet nähtävillä kuulutusaikana. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta 11.9.2024 lähetetyllä kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
Pyydetyt lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunto 2.10.2024
Toiminta tulee järjestää niin, että se ei heikennä pohjavesien laatua eikä aiheuta terveelliselle elinympäristölle haittaa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää STM:n asetuksessa 545/2015 ilmoitettuja raja-arvoja sisätiloissa. Jos kaivovettä käytetään talousvetenä, tulee varmistua tutkimuksin, että vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja tavoitteet.
Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 8.10.2024
Melu
Ilmoituksen melusapluunan mukaan 65–70 dB ja 70–75 dB vyöhykkeiden sisäpuolelle jää useita asuinkiinteistöjä. Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää enimmäisäänitasoa 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla, eikä 60 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Pirkanmaan ELY-keskus korostaa, että määräykset tulee antaa siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity läheisillä asuinalueilla kokonaisuudessaan.
Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että radan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee selvittää mittauksin. Mikäli melumittaukissa selviää, että melutaso ylittää merkittävästi ampumaratoja koskevat melutason ohjearvot (VNp 53/1997), Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan radan meluntorjuntaa on parannettava esimerkiksi ampumakatoksen eristämisellä. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys tulee varmistaa toimenpiteiden jälkeen mittauksin tai mallinnuksella.
Pirkanmaan ELY-keskus muistuttaa, että valtioneuvoston päätöksen (VNp 53/1997) ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon myös ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys.
Pirkanmaan ELY-keskus pitää myös erityisen tärkeänä lähiasutuksen riittävää tiedotusta radan käyttöajoista. Radanpitäjän tulee varmistua siitä, että rataa käytetään vain määräysten mukaisina aikoina ja rataa käyttävät vain sellaiset henkilöt, joilla on lupa rataa käyttää.
Luonnonsuojelu
Ampumaradan kiinteistöltä lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä länteen on yksityinen luonnonsuojelualue. Ilmoituksessa esitetyn melutarkastelun, etäisyyden ja sen perusteella, että ampumaradan ja luonnonsuojelualueen välissä sijaistee rautatie, ampumaradan aiheuttama melutaso luonnonsuojelualueella ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa (53/1997) säädettyä 60 dB ohjearvoa.
ELY-keskuksen tiedossa ei ole ampumaradan lähialueella sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat radan ilmoituksen mukaista toimintaa, kun suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti.
Taustavalli
Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ampumarata-alueelta tulee kerätä säännöllisesti pois hylsyt ja muut jätteet. Toiminnan loputtua alue tulee siivota sekä maaperä tutkia ja puhdistaa. Taustavalli tulee myös tällöin poistaa ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia ja mielipiteitä.
Luvan hakijan kuuleminen
Luvan hakijaa on 23.10.2024 kuultu lausunnoista. Hakija on 31.10.2024 toimittanut vastineen saapuneisiin lausuntoihin. Hakijan puolesta vastineen on laatinut Ampumaratojen ympäristölupahanke.
Hakijan vastine Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollolle 31.10.2024
Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa viitataan terveydensuojelulakiin ja sen edellyttämiin toimiin. Luvanhakija muistuttaa, että käsiteltävä ympäristölupahakemus on Ympäristöministeriön hallinnonalaa. Täten hakemuksessa noudatetaan kyseisen hallinnon alan laatimia säädöksiä. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on säädetty ampumamelun ohjearvoista ainoastaan valtioneuvoston päätöksessä (53/1997).
Kaivoveden osalta luvanhakija painottaa, että kaivon vesiä käytetään pääsääntöisesti riistan lihankäsittelyn yhteydessä tilojen pesussa. Vettä käytetään hyvin satunnaisesti juomavetenä tai kahvinkeitossa. Ratakiinteistöllä sijaitsevaa kaivoa ei ole katsottu talousvesikaivoksi, sillä sitä ei käytetä minkään talouden jatkuvana käyttövetenä. Ampumaradan käyttäjien satunnaista veden käyttöä ei ole katsottu talousvesikäytöksi. Kaivon vesi on tutkittu viimeksi heinäkuussa 2023 ja tulosten mukaan kaivovesi täyttää talousveden laatuvaatimukset.
Hakijan vastine Pirkanmaan ELY-keskukselle 31.10.2024
Luvanhakija esittää, että ELY-keskuksen vaatima melumittaus lähimmistä häiriintyvistä kohteista toteutetaan, kun idän puoleinen sivuvalli ja uusi eristetty ampumakatos on saatu valmiiksi, jotta mittaus kuvaa meluntorjuntatilannetta. Luvanmukainen toiminta aloitetaan vasta kun meluntorjuntatoimenpiteet ovat saatu valmiiksi.
Pirkanmaan ELY-keskus muistutti lausunnossaan, että valtioneuvoston päätöksen (VNp 53/1997) ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon myös ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Meluun vaikuttaa olennaisesti toiminta-ajat ja laukausmäärät, jotka ovat todella pieniä kyseisellä radalla. Ampumaratojen ympäristöoppaan (Attila ym. 2023) mukaan ohjearvojen alittuminen antaa lähtökohtaisesti mahdollisuuden harjoittaa ampumaratatoimintaa klo 7–22
välisenä aikana. Ampumaradan haetut toiminta-ajat (ma-pe klo 10–20 ja la-su klo 10–18) ovat 60 % tästä eli niitä on rajoitettu merkittävästi. Lisäksi on huomioitava, että toiminta painottuu pääasiassa neljälle kuukaudelle (elokuu-marraskuu), ja ampumarata on kiinni juhannusaatosta alkaen kolmen (3) viikon ajan. Ampumaratojen toimintaan liittyvät tauot eivät ole millään muotoa yleisiä tai pakollisia menettelyjä ympäristöluvissa. Kolmen viikon tauko kesällä on toiminnanharjoittajalta omaehtoinen toimenpide, jolla taataan huomattava määrä hiljaista aikaa lähialueen asukkaille. Laukausmäärän ollessa pieni alueella tulee luontaisestikin toiminnasta vapaata-aikaa.
Kun melutasot selvitetään vielä melumittauksella meluntorjuntatoimenpiteiden valmistuttua, ei ole perusteita rajoittaa toiminta-aikoja esitettyä enempää tai pidentää kiinnioloaikaa. Kesällä toiminta painottuu aseiden kohdistamisiin, eli meluhaitta on kaiken kaikkiaan vähäinen. Toiminnanharjoittaja ei ole saanut valituksia liittyen meluun tai mihinkään muuhunkaan kohdistuspaikan toimintaan. Lisäksi ympäristölupahakemuksesta ei annettu yhtään muistutusta tai mielipidettä, josta voi päätellä toiminnan olevan vakiintunutta ja hyväksyttyä alueella.
Luvanhakija muistuttaa, että BAT-oppaan (Kajander & Parri 2014) mukaan ohjearvoja suurempi taso sallittaisiin vähäisen laukausmäärän tapauksessa. Tällaisena vuosittaisena laukausmääränä voidaan pitää 10 000 laukausta, jolloin melun ei katsota aiheuttavan terveys- tai merkittävää viihtyisyyshaittaa. Ampumaratojen ympäristölupaoppaassa (Attila ym. 2023) ampumaratamelun ohjearvoja (VNp 53/1997) käsiteltäessä mainitaan ohjearvoista poikkeamisen vaativan selkeitä perusteluja. Oppaan mukaan sellaisina voidaan pitää erittäin vähäistä laukausmäärää ja
ampumatoiminnan ajallista sijoittumista niin, että sen aiheuttama häiriö on vähäistä. Lisäksi rakennetuilla vanhoilla alueilla ohjearvoja voitaisiin pitää tavoitearvoina. Näiden perustelujen voidaan todeta toteutuvan Kankarin ampumaradan kohdalla, jonka johdosta melunohjearvot voitaisiin määrätä tavoitteellisiksi.
Toiminnanharjoittaja pitää valvonnalla ja ohjeistuksella huolen, että ampuma-aikoja noudatetaan. Ampumaradan käyttöajoista ja yhteyshenkilöistä tiedotetaan esimerkiksi alueella olevan ilmoitustaulun ja seuran nettisivujen kautta. Luvanhakija muistuttaa, että Ympäristöministeriön laatiman BAT-oppaan mukaisen arvioinnin perusteella Kankarin ampumaradan päästöpotentiaali sekä pinta- ja pohjavesiriskit ovat kaikki pieniä. Tämän perusteella ampumarata luokitellaan riskitasoltaan perustason (taso 1 – matala ympäristöriski) radaksi. Ratarakenteen kunnostustarve tulee riskinarvioinnin perusteella arvioitavaksi ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa alueella. Kunnostustoimenpiteet päätetään riskiarvioinnin perusteella.
Tarkastus
Ympäristötarkastaja kävi 30.10.2024 Kankarin ampumaradalla tarkastuksella. Tarkastuksesta ei laadittu erillistä muistiota, mutta otettiin valokuvia alueesta. Ampumarata-alueelle oli tuotu maa-aineksia, jotka oli saatu Alavantien kunnostuksen yhteydessä kaivetuista ojista. Niistä oli tehty meluvalli myös ampumaradan länsipuolelle ja koillispuolella olemassa olevaa sivuvallia oli jatkettu rata-alueen itäpuolelle aina ampuma-alueelle saakka. Jäljellä olevilla maa-aineksilla meluvalleja on mahdollista korottaa entisestään. Toimitetun läjityssopimuksen mukaan ampumarata-alueelle läjitetty maa-aines on tienpitoon kelpaamatonta vaaratonta maa- ja kiviainesta.
Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta, p. 044 7865 650
Kihniön tekninen lautakunta myöntää Kankarin metsästysseura ry:lle ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ympäristöluvan Kankarin ampumaradan toimintaan kiinteistöllä RN:o 250-401-21-1 toistaiseksi voimassa olevana. Lupa myönnetään hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti toteutettuna:
LUPAMÄÄRÄYKSET
Yleiset toimintaa koskevat määräykset
Meluntorjunta
Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla eikä 60 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Melutasot on määritetty A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAlmax) (VNA 53/1997). Ennen toiminnan aloittamista, luvanhakijan on selvitettävä ampumaradan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mittauksin. Mittauksen tekijällä on oltava riittävä asiantuntemus ja mittaukset tulee tehdä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeiden mukaisesti. Mittaussuunnitelma ja ilmoitus melumittauksen ajankohdasta on toimitettava valvontaviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen mittauksen suorittamista. Melumittauksesta on tiedotettava hyvissä ajoin myös lähiasutusta.
Mikäli melumittaukissa selviää, että melutaso ylittää ampumaratoja koskevat melutason ohjearvot (VNp 53/1997), radan meluntorjuntaa on parannettava meluntorjuntatoimenpiteillä, kuten ampumakatoksen eristämisellä, yhdistämällä tausta- ja sivuvallit ja/tai korottamalla valleja. Ampumaradan äänivallien rakentamisessa, kunnostamisessa ja ylläpidossa (kuten korottamisessa) saa käyttää vain pilaantumattomia maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alle jää raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys tulee varmistaa toimenpiteiden jälkeen mittauksin. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä meluntorjuntaan.
Ympärillä olevaa suojapuustoa tulee säilyttää meluhaittojen vähentämiseksi. Luvanhakija/toiminnanharjoittaja vastaa toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.
Jätehuolto
Jätemääristä, laadusta ja toimituspaikoista on pidettävä kirjaa. Tiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta.
Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään asianmukaisissa astioissa ja varastotiloissa sekä toimittaa ne vähintään kerran vuodessa vaarallisia jätteitä vastaanottavaan laitokseen. Pilaantuneiksi todetut maa-ainekset ovat vaarallista jätettä, ja ne tulee toimittaa vain sellaiseen paikkaan, jossa on oikeus vastaanottaa pilaantuneita jätemaita. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja.
Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet
Vahingoista, joista saattaa aiheutua vaaraa maaperälle tai pohjavedelle (esim. öljyvuoto), tulee tehdä ilmoitus myös Pirkanmaan ELY-keskukselle. Onnettomuus ja häiriötilanteita varten tulee toiminta-alueella olla riittävä alkusammutuskalusto ja vuotojen torjuntakalusto (imeytysaine ja sen keräysvälineet).
Tarkkailu
Raportointi
- ampumaradan toiminta-ajat, arvio ammuntapäivien lukumääristä ja niiden ampujamäärä
- laukausmäärä radoittain ja asetyypeittäin
- ampumarata-alueella pidetyt ammuntakokeet
- alueella syntyneet jätteet ja niiden määrät sekä toimituspaikat
- tarkkailutulokset ja –havainnot, mikäli niitä on toteutettu
- toiminnasta mahdollisesti tulleet valitukset / huomautukset
- häiriö- ja poikkeustilanteet sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista.
Suunnitelmassa tulee esittää seuraavat tiedot:
- suunnitelma maaperän tilan selvittämisestä ja mahdollisesti pilaantuneiden rakenteiden / maa-aineksien poistamisesta, toimituspaikoista ja vaihtamisesta puhtaisiin maa-aineksiin
- alueen muu siivoaminen ja jätteiden toimituspaikat
Luvanhakija/toiminnanharjoittaja vastaa toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan lupaviranomaisen on tutkittava luvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot sekä tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai muun yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Kun ampumaradan toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä edellä esitetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Ampumaradan lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita
eikä luonnonsuojelualueita, joihin toiminnalla voisi olisi haitallisia vaikutuksia.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätteen käsittelyä ja raportointia koskevat määräykset ovat jätelain ja valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisia.
Lupamääräysten yleisenä tarkoituksena on varmistaa ympäristönsuojelulain mukaisten
luvan myöntämisen edellytysten toteutuminen sekä ehkäistä toiminnasta aiheutuvat
haitalliset ympäristövaikutukset ennalta, tai mikäli niitä ei voida täysin poistaa niin
rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, alueen ominaisuudet, jolla vaikutukset ilmenevät sekä vaikutukset ympäristöön kokonaisuutena.
Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut
Lupamääräykset 1–2. Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan alueen hallittua käyttöä ja valvontaa. Mikäli toiminta on lupamääräysten vastaista, vastuuhenkilö on velvollinen ilmoittamaan siitä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja korjaamaan tilanne. Päivitetyt yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi luvan saajan ja valvontaviranomaisen välillä, erityisesti poikkeustilanteissa. Ampumaradan käyttäjillä tulee olla mahdollisuus saada paikan päällä tietoa radan käytöstä, kuten sallituista käyttöajoista.
Lupamääräykset 3–4. Radan käyttöä on rajoitettu lupamääräyksillä melu- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Esitettyjä toiminta-aikoja päädyttiin rajaamaan siten, että yleiselle lomakaudelle ja viikonlopuille kohdistuvaa melua saadaan vähennettyä myös torjuntatoimenpiteiden valmistuttua. Vuodessa on arkipyhiä ja yleisiä juhlapäiviä, jolloin ammunnasta aiheutuva melu voi olla erityisen häiritsevää, joten nämä päivät on rajattu käyttöaikojen ulkopuolelle.
Lupamääräys 5. Ampumaradan tulee täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset.
Lupamääräys 6. Määräyksellä pyritään ehkäisemään naapuritiloille mahdollisesti aiheutuvia meluhaittoja. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa. Melun ohjearvot ovat tarpeen asutuksen viihtyvyyden vuoksi ja meluhaitan vähentämiseksi. Melumittauksin varmistutaan, ettei toiminnasta aiheutuva haitta asutukselle ole kohtuutonta.
Lupamääräys perustuu valtioneuvoston päätökseen 53/1997 ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoihin. Toimet melun torjumiseksi ovat tarpeen, mikäli melutasot ylittävät ampumaradan toiminnalle annetut raja-arvot.
Ampumaratojen BAT- julkaisussa on arvioitu, että ampumasuoja, joka on tukevarakenteinen sekä sivuilta ja takaa umpinainen ja tiivis, suoraan seinien läpi kulkeva melu vaimenee rakenteesta riippuen noin 15–20 dB, parhaimmillaan jopa 25 dB.
Lupamääräykset 7–8. Määräyksillä estetään alueen roskaantuminen. Jätelain 76 §:n mukaan radan pitäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut.
Lupamääräys 9. Määräyksellä suojellaan maaperää sekä pinta- ja pohjavettä onnettomuus- ja vahinkotilanteessa. Ympäristöhaittoihin on varauduttava ennakolta.
Lupamääräys 10. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kaivoveden laadun tarkkailu on tarpeen, koska kaivovettä käytetään lihankäsittelyssä, tilojen pesussa sekä satunnaisesti kahvinkeittoon ja juomavetenä mahdollisesti vähintään 60 henkilön tarpeisiin.
Lupamääräykset 11–12. Määräykset on annettu toiminnan tarkkailua, seurantaa ja raportointia varten. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja luvan valvonta edellyttävät, että valvontaviranomainen saa tarpeelliset tiedot toiminnasta.
Lupamääräys 13. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaiselle valvonnan kannalta oleellisista muutoksista. Lupamääräyksiä on syytä tarkistaa, mikäli esimerkiksi olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Lupamääräys 14. Määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutuksien arvioimiseksi sekä alueen saattamiseksi toiminnan päättymisen jälkeen ennalleen. Luodit sisältävät lyijyä ym. raskasmetalleja. Pilaantumisen selvittäminen on tarpeen maamassoja kaivettaessa ja on perusteltua maamassojen loppusijoituspaikan selvittämiseksi sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi.
Kaikki toimet ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, mikä on kohtuullista toiminnan laajuuteen nähden. Luodeissa lyijyn lisäksi merkittäviä haitta-aineita ovat kupari, antimoni ja sinkki. Lisäksi patruunoissa käytettävät ruudit ja niiden lisäaineet, kuten nitroglyseriini, saattavat olla ympäristölle haitallisia.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5–8, 11, 14–17, 20–22, 27, 29, 34, 39–40, 42–45, 48–49, 52–53, 58, 62, 65–66, 70, 83–85, 87, 89, 90, 94, 96, 133, 134, 140–142, 168, 170, 190–191, 198, 205, 209, 222, 223 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (712/2014) 2–6, 7, 11–15 §
Jätelaki (646/2011) 8, 12–13, 15–17, 28–29, 72, 118–122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Etapin toimialueen jätehuoltomääräykset
Hallintolaki 20, 22, 43–45, 47, 54, 62 a §
Kihniön kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (tekla 26.1.2022 § 6)
LAUSUNTOJEN HUOMIOIMINEN
Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä päätöksen ja lupamääräysten perusteluista ilmenevällä tavalla.
Haitta-aineiden kulkeutumis- ja riskitarkastelun perusteella toiminnasta aiheutuva haitta-ainekuorma jää pääasiassa ampumarata-alueelle.
Hakija ei ole teettänyt ampumaratamelun mittauksia selvittääkseen ammunnasta aiheutuvan melun ympäristövaikutukset. Melua on arvioitu sapluunamallilla. Ampumaradalta ympäristöön aiheutuvaa melua vähennetään rakentamalla radalle
eristetty ampumakoppi sekä yhdistämällä tausta- ja sivuvallit. Ampumaradan aiheuttamia melu- ja viihtyisyyshaittoja torjutaan myös ammunta-aikoja koskevilla rajoituksilla. Lupamääräyksissä on edellytetty mittauksia meluntorjuntatoimien riittävyyden toteamiseksi.
Kaivon veden säännöllinen tarkkailu sekä raportointi on sisällytetty lupaan. Otettaessa huomioon ampumaradan käyttöaste voidaan kaivoveden säännöllistä tarkkailua kahden vuoden välein pitää riittävänä.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
LUVAN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN VOIMASSAOLO
Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi on tehtävä, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. Lupa raukeaa, jos toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti yhteensä viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta on lopetettu.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Lupahakemuksen käsittelystä peritään Kihniön kunnan teknisen lautakunnan 26.1.2022 § 6 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan (voimaan 1.5.2022) mukaan 1450 euroa ja lisäksi kuulutuksista aiheutuneet todelliset kustannukset.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella noudattaen, mitä hallintolain 62 a §:ssä säädetään. Kuulutus ja lupapäätös pidetään nähtävillä 14.11.–23.12.2024 välisen ajan Kihniön kunnan internetsivuilla.
Asianosaisille lähetetään tieto päätöksestä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteen sekä niille, joille lupahakemuksesta on annettu tieto.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus liitteenä.
Timo Aho jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Tekninen lautakunta 13.11.2024
Edellisessä kokouksessaan 2.10.2024 tekninen lautakunta päätti jättää MRL 182§ mukaisen uhkasakkomenettelyn käynnistämispäätösehdotuksen pöydälle. Samoin tekninen lautakunta jätti pöydälle MRL 166§:n perustuvan määräyksen rakennuksen asettamisesta käyttökieltoon antamisen kiinteistön omistajalle;
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488)
Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. (4.6.2010/499)
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
Rakennuksen omistajan on seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. (20.3.2015/301)
Rakennustarkastaja on 22.10.2024 lähettämällään kirjeellä asettanut kiinteistöllä 250-403-12-43 olevan osin romahtaneen talousrakennuksen käyttökieltoon sekä velvoittanut kiinteistön omistajaa huolehtimaan, että rakennukseen pääsy estetään. Käyttökielto astui voimaan heti.
Hallintolaki 49 f § (7.8.2015/893) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.
Kun oikaisuvaatimus on tehty, oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Täytäntöönpanon kieltämis- tai keskeytysasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.
Tekninen lautakunta päättää pysyttää rakennustarkastajan asettaman kiinteistöllä 250-403-12-43 olevan osittain jo romahtaneen talousrakennuksen käyttökiellon voimassa ja velvoittaa kiinteistön omistajan estämään pääsyn rakennukseen.
Rakennus on huonokuntoinen ja käyttäjilleen vaarallinen. Kehotuksista huolimatta kiinteistön omistaja ei ole ryhtynyt toimiin rakennuksen purkamiseksi tai rakennuksen korjaamiseksi. Tekninen lautakunta päättää käynnistää asiassa maakäyttö-ja rakennuslain 182§ mukaisen uhkasakko tai teettämisuhkan mukaisen menettelyn asian kuntoon saattamiseksi. Ennen uhkasakon tai teettämisuhan asettamispäätöstä on asianosaiselle varattava Hallintolain 34§ mukainen mahdollisuus selityksen antamiseen, miksi kehotuksen mukaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Tekninen lautakunta päättää lähettää kiinteistön omistajalle kuulemiskirjeen ja varaa täten asianosaiselle mahdollisuuden selityksen antamiseksi ennen velvoitteen (uhkasakko tai teettämisuhka) asettamista. Kuulemiskirjeeseen tulee vastata viimeistään 5.12 2024. Selityksen antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä.
Asian taustaa
Kihniön tekninen lautakunta on 13.6.2024 pitämällään siisteyskatselmuksella todennut, että kiinteistöllä 250-407-3-60 on huonokuntoinen ja osittain jo romahtanut asuinrakennus. Kiinteistön omistaja ei ole ryhtynyt toimiin rakennuksen purkamiseksi tai korjaamiseksi. Siisteyskatselmukselta on liitteenä kiinteistöltä otetut valokuvat kyseisestä rakennuksesta. Rakennus on ympäristölleen ja käyttäjilleen vaarallinen ja rumentaa ympäristöä.
MRL 166§; Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488)
Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. (4.6.2010/499)
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
Rakennuksen omistajan on seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. (20.3.2015/301)
Rakennuksen omistaja on vuonna 2017 vastannut pelastusviranomaiselle pientalojen itsearviointilomakkeella rakennuksen olevan ränsistymisen vuoksi asuinkelvoton. Kohde on 23.3.2017_184177 pelastusviranomaisen pöytäkirjassa kirjattu ränsistyneeksi rakennukseksi, jolla ei ole alisteisia rakennuksia, eikä kohteessa ole tämän jälkeen suoritettu palotarkastuksia.
Jatkotoimet
Rakennustarkastaja on 22.10.2024 lähettämällään kirjeellä asettanut kiinteistöllä 250-407-3-60 sijaitsevan asuinrakennuksen käyttökieltoon. Käyttökielto astui voimaan heti.
Hallintolaki 49 f § (7.8.2015/893) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.
Kun oikaisuvaatimus on tehty, oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Täytäntöönpanon kieltämis- tai keskeytysasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.
Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo
Esittelijä: tekninen johtaja Henna Romppainen
Tekninen lautakunta päättää pysyttää rakennustarkastajan asettaman kiinteistöllä 250-407-3-60 olevan osittain jo romahtaneen asuinrakennuksen käyttökiellon voimassa.
Tekninen lautakunta kehottaa kiinteistön omistajaa purkamaan huonokuntoisen asuinrakennuksen kiinteistöltä viipymättä ja toimittamaan purkujätteet asianmukaisesti kierrätettäväksi ja hävitettäväksi. Edellä mainitut toimenpiteet tulee olla suoritettuna viimeistään 8.12.2024 mennessä (MRL 166). Purkamisesta tulee tehdä ilmoitus Kihniön kunnan rakennusvalvontaan.
Lisätietoja asiassa antaa:
rakennustarkastaja Raisa Karinsalo
puh. 044-7865 651,sähköposti: raisa.karinsalo@parkano.fi
Metsähallitus on pyytänyt Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöstä siitä, edellyttääkö Aitonevan aurinkoenergiahanke ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista.
Hanke koskee aurinkoenergian tuotantoalueen rakentamista Aitonevan entiselle turvetuotantoalueelle Kihniön kuntaan. Hankealueen pinta-ala on noin 280 ha, josta aurinkopaneeleita tulee alustavan suunnitelman mukaisesti sijoittumaan noin 208 ha alueelle. Aurinkovoimalan suunniteltu nimellisteho on noin 196 MWp. Aurinkovoimala liitetään Fingridin vuonna 2028 valmistuvalle Parkanon sähköasemalle Myyränkankaan tuulivoimahankkeen kanssa yhteisellä 400 kV voimajohdolla tai omalla 110 kV voimajohdolla Myyränkankaassa selvitettyjen linjavaihtoehtoja mukaillen.
Pirkanmaan ELY-keskus on pyytänyt Kihniön kunnan lausuntoa 15.11.2024 mennessä.
Päätösehdotus annetaan kokouksessa.
Tekninen lautakunta päättää valtuuttaa teknisen johtajan antamaan lausunnon ELY-keskukselle.
Kihniön kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Uudistamisen tavoitteena on rakennusjärjestyksen ajantasaistaminen 1.1.2025 voimaan tulevan rakentamislain mukaiseksi.
Rakentamislain mukaisen rakennusjärjestyksen tulee olla voimassa viimeistään 1.1.2027mennessä (RakL 28 §). On kuitenkin tarkoituksenmukaista saada uusi rakennusjärjestys voimaan hyvissä ajoin ennen säädettyä määräaikaa. Tavoitteena on saada uusi rakennusjärjestys voimaan 1.10.2025.
Uudella rakennusjärjestyksellä korvataan 1.7.2014 voimaan tullut Kihniön kunnan rakennusjärjestys.
Rakennusjärjestyksen valmistelu tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain vielä ollessa voimassa, joten vuoden 2024 loppuun asti menetellään maankäyttö- ja rakennuslain valmistelu- ja kuulemiskäytäntöjen mukaisesti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa ja 63 §:ssä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Rakennusjärjestystä laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia rakennusjärjestyksen tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Riittävän kattavan vuorovaikutuksen arvioimiseksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden osallistua rakennusjärjestysuudistuksen valmisteluun alusta asti. Siinä kerrotaan muun muassa: miksi uudistamistyöhön on ryhdytty, miten suunnittelutyö etenee, miten työn etenemisestä tiedotetaan, kenellä on oikeus osallistua rakennusjärjestysuudistuksen valmisteluun, missä ja miten voi osallistua ja mistä on mahdollista saada lisätietoja rakennusjärjestykseen ja sen uudistamistyöhön liittyen.
Rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan verkkosivujen kuulutuspalstalla sekä Ylä-Satakunta paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta OAS:sta ja esittää mielipiteensä rakennusjärjestyksen uudistamisesta.
Liitteenä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.11.2024 rakennusjärjestyksen uudistaminen.
Tekninen lautakunta päättää aloittaa rakennusjärjestyksen uudistamisen ja hyväksyy liitteenä olevan, 13.11.2024 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen julkisesti nähtäville 15.11.2024-29.11.2024 väliseksi ajaksi.
Tekninen johtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.
Oheismateriaalina toteumavertailu.
Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen talouskatsauksen ajalta 1.1. - 30.9.2024.
Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2025, taloussuunnitelma vuosille 2026-2027 ja talousarvioteksti vuodelle 2025.
Oheismateriaalina talousarvioesitys vuodelle 2025, suunnitelmavuodet 2026-2027 ja talousarvioteksti
Tekninen lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026-2027 sekä talousarviotekstin 2025.
Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi.
Tekninen lautakunta käsittelee Kihniön kansakoulu ry:n kirjeen asian seuraavassa kokouksessa.Sovittiin seuraava kokous ti 26.11.2024 klo 16.30.