Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. | Kyllä |
---|---|
Tarkastuspäivä | 21.2.2024 |
Paikka | Kihniö |
---|---|
Aika | 22.02.2024 |
Allekirjoittajan nimi | Jenni Vehmasto |
Allekirjoittajan titteli | Toimistosihteeri |
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.
Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Jari Koskinen ja Marketta Malin. Pöytäkirja tarkastetaan 21.2.2024 ja pidetään nähtävänä 22.2.2024 kunnan tietoverkossa.
Jari Koskisen tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Silja Oksanen.
Kunnan ja Kansalliskirjaston välinen yhteistyösopimus e-kirjastopalveluiden tuottamiseksi on valmistunut. Tavoitteena on saada kaikki sopimuksen maaliskuun 15. päivään mennessä allekirjoittaneet liitettyä mukaan E-kirjastoon ennen E-kirjaston virallista avauspäivää 23.4.2024.
Kuntien yhteinen e-kirjasto on yhden luukun e-kirjasto. Se tarkoittaa, että yhden verkkosivun tai mobiiliaplikaation kautta on käytettävissä monipuolinen e-kirjastokokoelma helposti ja vaivattomasti mistä päin Suomea tahansa. Uusi e-kirjasto antaa Suomen kirjastojen asiakkaille nykyistä tasa-arvoisemman ja helppokäyttöisemmän pääsyn kirjastojen digitaalisiin sisältöihin. Yhteisen e-kirjaston käyttö edellyttää sitä, että oma asuinkunta on liittynyt mukaan e-kirjastoon. Jos kaikki Suomen kunnat liittyvät mukaan yhteiseen e-kirjastoon, on kaikilla suomalaisilla tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää yhtä laajaa e-aineistokokoelmaa eli lukea e-kirjoja, kuunnella e-äänikirjoja ja lukea e-lehtien digitaalisia näköisversioita.
Kuntien yleiset kirjastot käyttävät tällä hetkellä keskimäärin 0,80 euroa asukasta kohden e-aineistokuluihin vuosittain. Kuntien yhteisen e-kirjaston aloittaessa toimintansa vuoden 2024 alussa sen kustannukset tulevat olemaan noin 0,70 euroa asukasta kohti. E-kirjasto tarjoaa laajan ja monipuolisen valikoiman kaikkein käytetyimpiä e-aineistoja: äänikirjoja, e-kirjoja ja aikakauslehtiä sekä helppokäyttöisen käyttöliittymän asiakkaiden käyttöön. E-kirjaston toiminta rahoitetaan kunnilta perittävillä vuosimaksuilla, joiden suuruudesta sovitaan sopimuksessa. Neuvottelut siitä, onko valtiolla mahdollisuutta osallistua e-kirjaston teknisen järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rahoittamiseen, ovat vielä kesken
Oheismateriaalina E-kirjaston esite kuntapäättäjille. Muu oheismateriaali esitetään kokouksessa.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää
Tea Järvinen poistui asian käsittelyn jälkeen klo 18.05.
Perusopetuslain mukaan kunta päättää koulujen työ- ja loma-ajoista. Laki määrää ainoastaan, että koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä (PA 7 §). Lukuvuodessa on 190 työpäivää, mutta muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä vähentävät kukin osaltaan lukuvuoden pituutta yhdellä päivällä (PL 23 §).
Lukuvuonna 2024 – 2025 on 187 työpäivää ja liitteessä nro 1 on ehdotus työpäivistä ja loma-ajoista. Ehdotuksen mukaan lukuvuosi 2024 – 2025 alkaa keskiviikkona 07.08.2024, syysloma on viikolla 42 ja syyslukukausi päättyy perjantaina 20.12.2024. Kevätlukukausi alkaa tiistaina 07.01.2025, talviloma on viikolla 9 ja lukuvuosi päättyy lauantaina 01.06.2024.
Esityslistan liitteet:
Työ- ja lomapäivät lukuvuonna 2024-2025 (liite 1)
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta hyväksyy liitteen nro 1 mukaisen ehdotuksen lukuvuoden 2024 – 2025 työ- ja lomapäiviksi. Kihniön kunnan peruskoulussa lukuvuosi alkaa keskiviikkona 06.08.2024 ja syyslukukausi päättyy perjantaina 20.12.2024. Kevätlukukausi alkaa tiistaina 07.01.2025, talviloma on viikolla 9 ja lukuvuosi päättyy lauantaina 01.06.2024.
B1-kielen opetuksen lisäys perustuu Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti laadittuun uudistettuun kansalliskielistrategiaan (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:87), joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Pääministeri Marinin hallitus linjasi vuoden 2023 talousarviota käsittelevässä budjettiriihessä 1.9.2022, että B1-kielen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla.
Asetusta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) muutettiin siten, että 7. vuosiluokalla tulee jatkossa opettaa B1-kieltä 2 vuosiviikkotuntia ja 8.–9. vuosiluokalla yhteensä 3 vuosiviikkotuntia (asetusmuutos 111/2023). B1-kielen opetuksen vähimmäistuntimäärä kasvoi näin ollen yhteensä seitsemään vuosiviikkotuntiin. Tämän vuoksi myös perusopetusasetuksella (852/1998) säädettyä perusopetuksen 7. vuosiluokalla annettavaa keskimääräistä vähimmäistuntimäärää työviikossa korotettiin yhdellä tunnilla (asetusmuutos 112/2023). 6. vuosiluokan osalta B1-kielen tuntimäärään ei tehty muutoksia.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätunnin kohdentaminen 7. vuosiluokalle pyrkii mahdollistamaan B1-oppimäärän opetukselle riittävästi aikaa siirryttäessä luokanopetuksesta aineenopetukseen, ja varmistamaan, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa 7–9-vuosiluokkien aikana. Opetustuntien tarkempi kohdentaminen vuosiluokittain myös lisää valtioneuvoston kannan mukaisesti yhdenmukaisuutta kuntien ja koulujen välillä. Tarkoituksena on myös ollut, ettei tuntilisäyksen myötä lisätä opetuksen tavoitteita tai sisältöjä opetussuunnitelman perusteissa, vaan on resursoitu lisää aikaa nykyisten tavoitteiden kiireettömämpään opiskeluun 7.vuosiluokasta lähtien.
Tuntijakoasetuksen ja perusopetusasetuksen muutokset tulevat voimaan 1.8.2024. Tämän lisäksi Opetushallitus tekee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tarvittavat muutokset ja tiedottaa opetuksen järjestäjiä niistä erikseen. Näin ollen B1-kielen opetuksen uusi vähimmäismäärä (yhteensä seitsemän vuosiviikkotuntia) koskee 1.8.2024 lukien myös 8. vuosiluokalla ja 9. vuosiluokalla olevia oppilaita. Vaikka tuntimäärän lisäys kohdennettiin 7. vuosiluokan 1.8.2024 aloittaviin oppilaisiin, on opetuksen järjestäjien paikallisesta tuntijaosta riippuen huolehdittava siitä, että lukuvuonna 2024–2025 9. vuosiluokalla oleville oppilaille järjestetään B1-kielen opetusta yhteensä 7 vuosiviikkotuntia. Samoin lukuvuonna 2024–2025 8. vuosiluokalla olevien oppilaiden osalta on opetuksen järjestäjien huolehdittava siitä, että B1-kielen opetusta järjestetään siten, että 7 vuosiviikkotunnin vähimmäismäärä täyttyy viimeistään lukuvuonna 2025–2026 oppilaiden ollessa 9. vuosiluokalla.
Pysyvät lisäkustannukset korvataan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 5 §:n mukaista kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2024–2027 momentille 28.90.30 osoitettiin B1-kielen laajuuden muutoksen johdosta 4 135 000 euroa vuodelle 2024, joka vastaa 5/12 muutoksen kokonaiskustannuksesta ja 9 925 000 euroa vuodesta 2025 alkaen.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta merkitsevät Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton tiedotteen perusopetuksen B1-kielen opetuksen toimeenpanosta tietoonsa saatetuksi.
Tarja Männikkö-Tarsia poistui asian käsittelyn jälkeen klo 18:49.
TEAviisarin avulla kunnan päättäjät saavat tietoa, miten kunnalla menee terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tarkastelemalla toimialojen tietoja löytyy kunnan keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet. Palvelu tarjoaa valmiiksi analysoitua tietoa esimerkiksi koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tueksi ja hyvinvointikertomuksen laadintaan. Tieto toiminnasta mahdollistaa konkreettisten tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen seurannan.
TEAviisari tuo esille kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) ulottuvuudet kuvaavat toimintaa eri näkökulmista. Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan on huomioitava kaikki nämä näkökulmat.
THL kerää terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta tietoa joka toinen vuosi keväisin parittomina vuosina. Linkki sähköisessä palvelussa täytettävään tiedonkeruulomakkeeseen lähetetään kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, kulttuuritoiminnasta vastaaville viranhaltijoille.
Tällä tiedonkeruulla selvitettiin hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Tiedontuotannon ja tietovarannon kehittäminen liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan linjauksiin ja niiden seurantaan sekä kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lain (166/2019) toimeenpanon seurantaan.
Kyselyn lisäksi tietoja täydennetään Suomen yleisten kirjastojen tilastot -tietojärjestelmän, Tilastokeskuksen ja Valtiokonttorin tiedoilla.
Kulttuurin TEAviisarin tulokset esitellään kokouksessa. Tulokset ovat kaikkien nähtävissä osoitteessa https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/index.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta merkitsee kulttuurin TEAviisarin tulokset tietoonsa saatetuiksi.
Hyvinvointijohtajan viranhaltijapäätökset ajalta 19.01.-21.02.2024.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset tietoonsa saatetuksi eikä käytä otto-oikeuttaan.
Sivistys- ja hyvinvointilautakunta merkkaa saaneensa ilmoitusasiat tiedoksi ja sopii seuraavan kokousajan.
Seuraava kokous sovittiin keskiviikolle 13.3.2024 klo 18.00. Kokous päätettiin pitää uudessa nuorisotilassa.