Kunnanhallitus 2021-2025

Kunnan vahus- ja vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto ovat osallistuneet lausunnon antamiseen.

Oheisena materiaalit lausuntoa varten.

Liite 1 lausunto

Hyvinvointijohtaja esittelee asiaa.

Hyvinvointijohtaja esittelee asiaa kokouksessa.

Liitteet 2 kysely, 3 tiivistetyt vastaukset

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti 21.8.2023 pitämässään kokouksessa käynnistää Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen valmistelun ja sitoutui valmisteluun siten, että Sastamalan kaupunki toimisi työllisyysalueen vastuukuntana.

Kuntien on toimitettava työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta koskevat ilmoitukset työ- ja elinkeinoministeriöön viimeistään 31.10.2023. Näitä ilmoituksia ovat kuntien sopimus yhteisestä toimielimestä (Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen yhteistoimintasopimus), suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä sekä ilmoitus, jos ei halua vastaanottaa toimitiloja. Jos ilmoitusta ei toimiteta määräaikaan mennessä, työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää menettelyn työllisyysalueiden muodostamiseksi valtioneuvoston päätöksellä.

Suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämiseksi auttaa työ- ja elinkeinoministeriötä arvioimaan työllisyysalueen edellytyksiä suoriutua järjestämisvastuuseen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvistä velvoitteista. Suunnitelma tarkentuu ja täsmentyy valmistelun edetessä.

Toimitettavien ilmoitusten on oltava kunnan toimivaltaisten elinten hyväksymiä. Aikataulusyistä niiltä ei edellytetä lainvoimaisuutta.

Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen muodostaisivat Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Kihniön kunta, Parkanon kaupunki, Punkalaitumen kunta sekä Sastamalan kaupunki. Sastamala toimisi työllisyysalueen vastuukuntana ja lain edellyttämänä työvoimaviranomaisena. Kaikki kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana työllisyysalueen valmistelussa, ja valmistelu jatkuu vastuukunnan johdolla tiiviisti ilmoituksen jättämisen jälkeen.

Työllisyysalueen yhteisenä toimielimenä toimisi Sastamalan kaupungin organisaatioon perustettava työllisyyslautakunta, joka toimisi Sastamalan kaupungin valtuuston ja kaupunginhallituksen alaisuudessa.

Työvoimapalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon työllisyysalueen kuntien toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet.

Työllisyysalueen sisälle muodostettaisiin kahdesta tai useammasta kunnasta vastuualue. Työllisyyslautakunta voisi siirtää toimivaltaa työllisyysalueen kuntiin tai vastuualueen yksittäiseen kuntaan erikseen määriteltyjen tehtävien osalta. Vastuualueen muodostaisivat Parkano ja Kihniö sekä Sastamala ja Punkalaidun siten, että Parkano vastaisi Kihniön osalta ja Sastamala Punkalaitumen osalta mitä toimivallan siirrosta sovittaisiin. Työllisyysalueelle perustettaisiin jokaiseen kuntaan tai vastuualueelle vähintään yksi palvelupiste valtiolta siirtyvien tehtävien hoitamiseksi.

Työvoimapalvelut tuotettaisiin pääsääntöisesti lähipalveluina työllisyysalueeseen kuuluvan kunnan tai vastuualueen toimesta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Ne palvelut, joita ei tuotettaisi lähipalveluina, tuotettaisiin keskitettyinä palveluina joko vastuukunnan tai toisen työllisyysalueen toimesta.

Kuntalain 111 §:n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2023 on 7,38 ja Pirkanmaalla se on 8,06 %.

Kihniön tuloveroprosenttia vuodelle 2006 korotettiin 18,75 %:sta 19,25 %:iin, jonka mukaisena se pysyi vuoden 2007. Vuodelle 2008 sitä jälleen korotettiin 0,50 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2014 tuloveroprosentiksi määrättiin 20,50. Vuodelle 2015 tuloveroprosentti nostettiin 21,50 %:iin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja siten niiden kustannukset siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirrettiin valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa. Vuodelle 2023 kunnan tuloveroprosenttia laskettiin vähentämällä 12,64 prosenttiyksikköä vuoden 2022 veroprosentista. Aikaisemmista vuosista poiketen, tuloveroprosentti ilmoitettiin sadasosaprosenttiyksikön tarkkuudella. Tulevalle vuodelle tuloveroprosentti ilmoitetaan kymmenyksen tarkkuudella, esimerkiksi 6,50. Veroprosentti tulee pyöristää lähimpään kymmenykseen. Kihniön veroprosentti muuttuu 8,86 > 8,90. Kuntaliiton veroennuste on laskettu sen mukaan.

Kuntaliitolta saadun verotuloennusteen mukaan kunnallisveroa kertyy Kihniössä kuluvana vuonna 2.497 €. Vuodelle 2024 ennusteen mukaan kunnallisveroa kertyisi 2.446.000 €.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tulovero-prosentin. Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella suoritettava vero, jonka kiinteistön kotikunta saa kokonaisuudessaan.

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen vaihteluvälit ovat seuraavat:

1.Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 – 2,00

2.Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 – 1,00

3.Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 – 2,00

4.Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 – 2,00

Kunnalla on mahdollisuus periä rakentamattomista tonteista korotettua veroa, jonka suuruus on 2,00 – 6,00 %. Tämän veron periminen edellyttää rakentamattomalta rakennuspaikalta tiettyjä perusvaatimuksia, jotta veroa voidaan periä. Kunta voi määrätä myös voimalaitosrakennuksille veroprosentin, jonka suuruus on enintään 3,10 %.

Maapohjasta maksetaan veroa tavallisesti yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Hallitusohjelman mukaisesti maapohjan kiinteistöveron alaraja ehdotetaan korotettavaksi 1,30 prosenttiin nykyisestä 0,93:sta. Se edellyttää maapohjan kiinteistöveroprosentin eriyttämistä yleisestä kiinteistöveroprosentista. Yläraja säilyisi 2,00 prosentissa. Näin ollen maapohjalle ja yleiselle kiinteistöverolle tulee märitellä erilliset prosentit. Muutoksen vaikutus noin 18.000 euroa, mikäli yleinen prosentti säilyy ennallaan.

Vuoden 2023 kiinteistöveroprosentit ovat olleet seuraavat (koko maan ja Pirkanmaan luvut ovat keskiarvoja):

Kihniön kunnan tulee määritellä maapohjalle erillinen kiinteistöveroprosentti ehdollisena, koska lakia ei ole vielä hyväksytty.

Tasavallan presidentin vaali toimitetaan vuoden 2024 tammikuussa. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024 ja mahdollinen toinen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkana toimii Kihniön Yhtenäiskoulu ja ennakkoäänestyspaikkana Puumila.

Europarlamenttivaalit toimitetaan vuoden 2024 kesäkuussa. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024. Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkana toimii Kihniön Yhtenäiskoulu ja ennakkoäänestyspaikkana Puumila.

Vaaleissa noudatetaan vaalilain (714/1998) säännöksiä

Ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen

Vaalilain 9 §:n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Vaalilain 47 §:n mukaan kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyksen ajanjakson päivinä, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisestä syistä toisin määrätä. Erityinen syy voi olla lähinnä vain kunnan jonkin alueen tai taajaman vähäiseksi arvioitu äänestäjämäärä. Jokaisessa kunnassa tulisi kuitenkin olla vähintään yksi sellainen ennakkoäänestyspaikka, joka on avoinna jokaisena ajanjakson päivänä. Tällaisen ennakkoäänestyspaikan lisäksi on mahdollista perustaa kunnan eri alueille ennakkoäänestyspaikkoja, jotka ovat auki vähemmän kuin seitsemän päivää.

Vaalilain 48 §:n mukaan kunnanhallitus määrää myös ennakkoäänestyspaikan päivittäiset aukioloajat, kuitenkin niin, että ennakkoäänestyspaikka ei saa olla avoinna arkipäivisin ennen klo 8 eikä klo 20 jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen klo 9 eikä klo 18 jälkeen.

Kunnanhallituksen tulee myös määrätä ennakkoäänestyspaikkoina olevat sosiaalihuollon toimintayksiköt, joissa saa äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina.

Kunnan keskusvaalilautakunta määrää ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat tehtäviinsä. Kussakin ennakkoäänestyspaikassa tulee olla vähintää kaksi vaalitoimitsijaa yhtä aikaa saapuvilla.

Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen

Vaalilain 9 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella on kun­nan­hal­li­tuk­sen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka.

Vaalilain 8 §:n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Kihniön kunta muodostaa yhden äänestysalueen.

Tietojen merkitsemisen aikataulu

Ennakkoäänestyspaikkojen tiedot, vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot ja keskusvaalilautakunnan yhteystiedot (ml. vaaliluettelon toimitusosoite) merkitään vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmään - presidentinvaalien osalta perjantaihin 3.11.2023 klo 12 mennessä - europarlamenttivaalien osalta: perjantaihin 22.3.2024 klo 12 mennessä

Presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024.2023. Mahdollisen toisen kierroksen varsinainen vaalipäivä on 11.2.2024 ja Europarlamenttivaalien vaalipäivä 9.6.2024.

Ennakkoäänestysajat em. vaaleissa:

Presidentin vaali 17. - 23.1.2024 ja mahd. toinen kierros 31.1.- 6.2.2024

Europarlamenttivaalit 29.5.– 4.6.2024

Kihniön kunta muodostaa yhden äänestysalueen.

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta ja laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskunta-vaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä varsinaisissa että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kum­piakin vähintään 40 %.

Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikun­nan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten si­jaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Vaalilautakunnan pääasiallinen tehtävä on vaalipäivän äänestyksen järjestäminen äänestysalueella ja äänestysalueella annettujen äänestyslippujen äänten laskenta.

Vaalitoimikunnan tehtävä on järjestää ennakkoäänestys laitoksissa. Vaalitoimikun­nan työ alkaa viimeistään ennakkoäänestyksen alkamispäivänä.

Vaalilain 15 §:ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikun­taan.

Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eivätkä varajäsenenä.

Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja re­kisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy muutoin sen mukaan kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään vaalikelpoisuudesta lautakuntaan ja valiokuntaan ( 74 §). Sinänsä ei ole estettä valita samaa henkilöä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan, kunhan henkilö on vaalikelpoinen molempiin toimielimiin.

Keskusvaalilautakunnan jäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia oman tehtävänsä ohessa minään muuna vaaliviranomaisena. Koska keskusvaalilautakunta tarkastaa vaalilain 63 §:n mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjat, vaalitoimitsijana tai vaalitoimikunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri olisi keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin.

Kunnanhallitus on nimennyt vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet 6.9.2021 vaalikaudelle 2021-2025. Tuolloin ei tullut vammaisjärjestöiltä edustajaehdotusta ja he ovat pyytäneet nyt täydentämään yhdistettyä vanhus- ja vammaisneuvostoa tältä osin.

Ikaalisten-Parkanon Kehitysvammaisten Tuki ry, johon myös Kihniö kuuluu,on kokouksessaan 2.10.23 esittänyt vammaisjärjestöjen edustajaksi Anne-Maria Koivistoista Kihniöstä.

Liite 4 pöytäkirjanote Ikaalisten-Parkanon Kehitysvammaisten tuki ry

Kuntalain 410/2015 ja pykälän 60 §:n mukaisesti yhtymäkokousedustajat valitaan seuraavasti:

Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.

Sataedun yhtymäkokous pidetään torstaina 23.11. klo 14 Ulvilassa.

Saskyn yhtymäkokous pidetään 23.11. klo 16 Vammalan ammattikoululla.

Edustajien ja varaedustajien nimet ja sähköpostiosoitteet pyydetään toimittamaan kuntayhtymän kirjaamon sähköpostiin kirjaamo@sasky.fi 5.11.2023 mennessä. Sataedun edustajat sataedu@sataedu.fi.

Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Kunnalla on etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostoa käytettäessä kunta asettuu ostajan sijaan saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa kauppakirjan mukaisilla ehdoilla.

Kunnan on lisäksi korvattava ostajalle kauppaan liittyvät suoranaiset kulut sekä suoritettava kustannuksille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Etuostolain 21 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle eli maanmittauslaitokselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksitodistamisesta.

Päätös on annettava viivytyksettä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle.

Oheisaineistona kiinteistönluovutusluettelo

Kiinteistönluovutusilmoituksia:

5 kiinteistönluovutusilmoitusta

Viranhaltijapäätökset:

Kunnanjohtaja § 19

Talous- ja hallintojohtaja § 43

Talouspäällikkö § -

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 18.10.2023

§ 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§ 75 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

§ 76 Lausunto Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2023– 2026:sta

Vanhus- ja vammaisneuvosto 18.9.2023

Nuoristovaltuusto 12.10.2023