Tekninen lautakunta 2021-2025

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin kokoukseen osallistujat.

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Taija Annala ja Timo Aho. Pöytäkirja tarkastetaan 14.12.2022 ja pidetään nähtävänä 16.12.2022 alkaen kunnan tietoverkossa.

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Taija Annala ja Tiina Jokioja.

Parkanon kaupungin tekninen lautakunta pyytää lausuntoa Takakangas-Pihlajaharjun osayleiskaavaluonnoksesta.

Parkanon kaupunginhallitus päätti 15.3.2021 §10 Parkanon Tuuli oy:n esityksestä käynnistää oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Parkanon kaupungin luoteisosalle, Vatajan kylän ja Pirttijärven väliselle alueelle.Parkanon keskusta sijaitsee noin 15 kilometriä suunnittelualueesta kaakkoon. Kaavoitettava alue kattaa n. 2269 ha laajuisen alueen.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 21.1.- 21.2.2022. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuistoon kuuluu tuulivoimaloiden lisäksi myös sisäinen tieverkosto, maakaapelit ja sähköasema. Tavoitteena on mahdollistaa 12 kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä olevan tuulivoimalan rakentaminen. Yksittäisen voimalan teho on enintään 10 MW ja tuulivoimahankkeen kokonaisteho on enintään 120 MW.

Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen alueen luonto-olosuhteiden erityispiirteet huomioiden sekä vähentää rakentamisen mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Hankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään YVA-menettelyssä. Tavoitteena on, että kaavoitusmenettely etenee samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Tavoitteilla pyritään edistämään muun muassa energiahuollon uudistusta, luonto- ja kulttuuriympäristön elinvoimaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä muutosta kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Havaintoja kaavaluonnoksesta

Osayleiskaavoitettava alue ei sijoitu täysin sille alueelle kuin Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tv-alue on Osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti on meneillään ympäristövaikutusten arviontimenettely ja arviontiselostus on ollut nähtävillä saman aikaisesti kaavaluonnoksen kanssa. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon arviontiselostuksesta yhteisviranomaisen perustellun päätelmän mukaiset havainnot ja lausumat. Näitä ei kaavaluonnokseen ehditä saamaan mukaan.

Laadittavan osayleiskaavan tavoitteita tulee huolellisesti verrata valtakunnallisiin alueidenkäytöstä annettuihin tavoitteisiin. Osayleiskaavan tavoitteet saattavat olla osittain ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, koskakaavan suunnitteluun vaikuttavat ainakin seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:

-Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

-Ehkäistään melusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

-Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

-Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Tuulivoimaloiden rakentaminenpitäsi pystyä sovittamaan yllä mainittuihin seikkohin heikentämättä niitä oleellisesti. Tämän vuoksi kohteessa suoritetaan ympäristövaikutusten arviontia ja tämän vuoksi arviontiselostuksen tulokset tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirtää kaavoitukseen.

Suunnitellun tuulivoima-alueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet Latikkakankaan pohjavesialue ja Ristiharjun pohjavesialue. Kaavaluonnoskartassa on esitetty ainoastaan osa Latikkakankaan pohjavesialueesta, vaikka se jatkuu kaava-alueen ulkopuolelle etelään päin, jossa myös sijaitsee Pookin lähde, joka yllä pitää merkittävää ekosysteemiä alueella. Ristiharjun pohjavesialuetta ei ole esitetty ollenkaan, vaikka se sijoittuu fyysisesti voimaloiden 11 ja 12 alapuolelle.

Mikäli pohjavesialueelle toteutetaan aluerakentaita, kuten tiestöä ja maakaapelikaivantoja, tulee pohjavesien suojelusta, suojelurakenteista ja seurannasta määrätä kaavamääräyksillä. Sähkösiirtoreitit ovat huonosti merkitty kaavakarttaan ja kaava-alueen ulkopuolle. Koska laadittavaa osayleiskaavaa on tarkoitus käyttääMRL 77a §:nrakennusluvan myöntämisen perusteena, on osayleiskaavan oltava riittävän yksityiskohtainen ja ohjaava.

Tuulivoima-alue sijaitsee noin 9 kilometrin päässä Kihniön rajasta. Etäisyyttä Mäntyperän tuulivoima-alueeseen on noin 11 km ja Lylynevan tuulivoimaalueeseen noin 18 km. Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset tulee huolellisesti selvittää lähialueiden voimala-alueiden osalta. Takakangas -Pihlajaharjun tuulvoima-alue sijoittuu lähelle luonnonsuojelualuita (RaatosulkonnevaI Rengassalo) Alue on myös Unescon geopark-kohde. Geoparkit eivät ole suojelualueita, mutta useimmat geoparkien nähtävyydet, eli geokohteet, nauttivat lain suojaa joko geologiaan, siihen pohjautuvaan elolliseen luontoon tai kulttuuriperintöön liittyen. Tuulivoima-alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. edellä mainitut seikat.
Lisäksi tulee ottaa huomioon Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa mainitus seikat.

Valmistelija:

rakennustarkastaja Raisa Karinsalo-Manninen

Tekninen lautakunta antaa edellä esitellyn lausunnon Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta.

Timo Aho poistui asian käsittelyn ajaksi eikä osallistunut päätöksentekoon.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa Parkanon alueelle suunniteltavasta Takakangas-Pihlajaharju tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma vaaditaan, kun voimaloiden lukumäärä ylittää 10 kappaletta ja kokonaisteho 45 MW. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja sen yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kaikkien tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

Takakangas-Pihlajaharjun tuulipuiston suunnittelualue kattaa yhteensä noin 2269 hehtaarin suuruisen alueen sijoittuen noin 15 kilometriä Parkanon keskustan luoteispuolelle. YVA-menettelyssä tarkasteltavana on kaksi hankevaihtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Toteutusvaihtoehtoina tarkastellaan YVA-ohjelmavaiheessa VE1 on 14 voimalaa ja VE2 12 voimalan vaihtoehtoa. 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta. Sähkösiirron osalta tarkastellaan vain yhtä vaihtoehtoa. Sähkösiirto on tarkoitus toteuttaa noin 11 km pitkällä ilmajohdolla hankealueelta kaakkoon Linnanjärven eteläpuolelle Fingridin verkkoon. Suunniteltujen voimaloiden korkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho 8-10 MW/ voimala.

Arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tulee sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoehtoista, kuvaus ympäristön nykytilasta, tiedot arviointiohjelman laatijoiden pätevyydestä sekä ehdotus arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden selvittämisestä sekä suunnitelma arviointimenettelyn järjestämisestä.

Aineisto Takakangas-Pihlajaharjun ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on laaja ja lausunnon valmistelu ajoittuu ajallisesti päällekkäin Takakangas-Pihlajaharjun tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksen lausunnon valmistelun kanssa Osayleiskaavaluonnoksen ollessa yhtä aikaa lausuntokierroksella voidaan tehdä johtopäätös, että arviointiselostuksen selvityksiä ei ehditä kaavan luonnosvaiheen suunnitelmiin ottaa huomioon. Käytännössä hankkeiden aikataulut varmastikin usein näin limitetään, mutta parempi käytäntö olisi se, että yhteisviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antama perusteltu päätelmä olisi jo kaavoitusviranomaisen käytettävissä kaavoituksen luonnosvaiheen suunnittelussa, jolloin jo alun alkaenkin voitaisiin alueen erityispiirteet ottaa huomioon. Tehdyllä lausuntojen ajallisella limityksellä säästetään hankkeiden läpi viemiseen kuluvaa aikaa, mutta tuulivoimahankkeiden vaikutus ympäristöönsä on usein merkittävä, jolloin perusteellinen ympäristön kokonaisvaltainen olosuhteiden huomioonottaminen huolellisesti on kestävämpää kehittämistä ja lisää asianosaisten luottamusta.

Takakangas-Pihlajaharjun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessä tehty asukaskysely on pääpainoltaan negatiivissävytteinen. Vastauksia asukaskyselyn perusteella on saatu 115 kpl, Vastauksista ilmeni, että erityisesti vapaa-ajanasukkaisen tiedottaminen yva-menettelystä ei ole ollut riittävää. Asiasta tiedottaminen kaupungin nettisivuilla, ympäristöministeriön hankesivuilla sekä Pohjois-Parkanon kyläseuran nettisivustoilla ja muilla sosiaalisen median kanavilla ei ole ollut riittävää. Noin neljännes kyselyyn vastanneista asui tai omisti maata enintään 0-1 km päässä hankealueesta. 50 % omisti maata 1-2 km päässä hankealueesta. Erityisesti kyselystä tuli ilmi huoli alueen maisema-arvoista, luonnon monimuotoisuuden turmeltumisesta, pohjavesialueen pilaantumisesta, luonnonsuojelualuiden arvojen turmeltumisesta ym.

Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu osittain maakuntakaava osoitetulle tv-1 alueelle eli tuulivoimaa varten varatulle alueelle, osa hankealueesta on sijoitettu maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolelle. Hyvin lähellä ja osittain päällekkäin maakuntakaavan osoittamaa tuulivoima-aluetta ovat Latikkakankaan (0258123) ja Ristiharjun (0258117) pohjavesialueet. Molemmat alueet ovat tärkeitä 1 lk:n pohjavesialueita, joita ei ole luokiteltu kemiallisen tai määrällisen riskin aluiksi Latikkakankaan alueella on tehty vedenottoon liittyviä tutkimuksia ja koepumppauksia vuonna 2018. Tällä hetkellä alueella ei ole vedenottamoa. Ristiharjun alueella on kaksi tutkittua vedenottamon paikkaa, joista toinen on alueen keskiosissa harjujen risteyskohdassa ja toinen alueen eteläosassa. Arviointiselostuksen mukaan tuulivoimaloita ei sijoiteta pohjavesialueelle vaan lähimmät voimalat sijaitsevat noin 300 metrin päässä pohjavesialueesta Latikkakankaan itäpuolella. Yva-selostuksessa esitetyn mukaan maaperä on heikosti tai ei ollenkaan pohjavettä varastoivaa ja johtavaa maa-ainesta, kuten moreenia, turvetta ja kalliomaata, joka ei kuljeta pohjavettä tehokkaasti. Tuulivoimaloiden ja uusien teiden (noin 4-5 km) rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesisyötteiseen Latikkalampeen, joka sijaitsee noin 700 metrin päässä lähimmästä voimalasta pohjaveden virtaamissuunnan alapuolella eikä hankealueen eteläpuolella olevaan Pookin lähteeseen, joka on lainsäädännön nojalla suojattu ekosysteemi. Pookin lähteestä purkautuva pohjavesi ylläpitää suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ekosysteemiä. Mahdollisia haittavaikutuksia arvioidaan syntyvän lähinnä rakentamisvaiheessa, kun pohjavettä suojaavaa maakerrosta poistetaan. Tyypillisesti tämä lisää pohjaveden muodostumista, koska vettä käyttävä kasvillisuus poistuu ja sadeveden imeytyminen maaperään lisääntyy. Maakerroksen poistaminen heikentää pintavesien luonnollista puhdistumisprosessia maan pintakerroksissa. Maansiirtotöillä voi olla vaikutusta myös pohjaveden tasoon ja virtaukseen. Pohjaveden sumentumista voi ilmetä. Maastossa liikkuvat koneet lisäävät öljyvuotojen riskiä esim. mahdollisissa onnettomuustilanteissa.

Hankkeen vaikutuksia pohjavesialueilla arvioitaessa lähtötiedot on koottu Ympäristökeskuksen Avoimet ympäristötiedot aineistoista. Liitteessä 1.8 (Vaikutuksen pohjavesiin) on kohdassa 8 esitetty arvioinnin epävarmuustekijät; pohjaveden pinnantaso, virtaussuunnat ja paineisuus eri voimaloiden paikoilla ei ole tiedossa, eikä vaikutuksia voimala-alueilla voida arvioida perusteellisesti. Epävarmuustekijöiden osalta tulee suorittaa lisätutkimuksia, että pohjaveden virtaussuunnat, pohjaveden pinnantaso ja paineisuus saadaan luotettavalla tavalla selvitetyksi ja huomioitavaksi osayleiskaavan suunnittelumääräyksissä ja rakennusluvassa. Haittavaikutusten ehkäisemiseksi/pienentämiseksi on myös arviointiselostuksessa esitetty VE2 eli voimaloiden määrän vähentämistä, jotka voisivat olla pohjavesialuetta lähimpänä olevia voimaloita. Pohjaveden määrästä ei Parkanossa ole tällä hetkellä akuuttia pulaa, mutta puhdas vesi voi tulevaisuudessa olla kallisarvoista.

Sähkösiirtoreitit

Sähkönsiirtoreiteillä VEA ja VEC arvioidaan olevan enintään vähäisiä kielteisinä vaikutuksia. Nämä toteutetaan ilmajohtoina. VEA kulkee lähimmillään noin 10 metrin päässä maastokarttaan merkitystä lähteestä. Karttatarkastelun mukaan pohjavesi virtaa johtoalueelta kohti lähdettä. VEB kulkee Karjanmaan pohjavesialueen halki, mutta vaikutusten ei arvioida ulottuvan alueen vedenottamolle asti. Virtaussuunta sähkölinjan sijoituspaikalta on etelään vedenottamon suuntaan noin 1,2 km. Ilmajohdon pylväsrakenteiden rakentaminen aiheuttaa hetkellistä ja paikallista pohjaveden samentumista. Riskiä lisäävät alueella työskentelevät työkoneet ja mahdolliset onnettomuustilanteet, joissa maahan pääsee valumaan öljyä. Koska sähkösiirtoreittejä on esitetty kolme eri vaihtoehtoa, niin tulee valita vaihtoehto, joka ei sijoitu pohjavesialueelle, mikäli hanke toteutetaan.

Vaikutukset eläimistöön, riistaan ja metsästykseen.

Takakangas Pihlajaharju YVA-selostuksessa (liite nro 10) kuvataan mm susien esiintymistä hankealueella. YVA-selostuksessa s 212 todetaan, että suden jälkiä ja jätöksiä alueelta löytyi, mutta ei erityisen runsaasti. Alueen todetaan olevan Lauhanvuoren susilauman reviirin itäreunalla, eikä sitä selostuksessa pidetä lauman ydinalueena. Selostuksessa todetaan myös, ettei alueella ole tehty havaintoja mahdollisesti lisääntyvistä suurpedoista.

Selvitys on puutteellinen, koska siinä ei mainita, että Lauhanvuoren laumaan kuului vuonna 2021 lisääntyvä alfapari ja niiden edellisenä vuotena syntyneet kolme poikasta. Lisäksi laumaan kuului yksi pariton naaras ns. vaeltaja. Vaikka itse hankealueelta ei ole tehty havaintoja lisääntyvistä susista, sellaisia kuitenkin on Lauhavuoren susilaumassa. Lauma liikkuu koko reviirinsä alueella, ja YVA- selvityksessäkin todetaan, että hankealueella tehdään säännöllisesti susihavaintoja. Susilauman (9 sutta) jäljet löytyivät 26.11.2022 Alkkianvuoren kupeesta turvekentältä. Havainnon tarkasti petoyhdyshenkilö. Tarkastetun havainnon löytää myös Luonnonvarakeskuksen netti sivustolta.

Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan

Hankealueen läheisyyteen sijoittuu erilaisia virkistys- ja matkailukohteita. Parkano myös kuuluu laajempaan 10 kunnan alueelle sijoittuvaan Lauhavuoren-Hämeenkangas alueeseen, jolle Unesco on myöntänyt vuonna 2020 Geopark-statuksen. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee Alkkianvuoren näköalakalliot ja luontopolku, samoin Natura-alueisiin kuuluva Raatosulkonneva. Lähialueilla on myös maatila- ja vuokramökkitoimintaa. Tuulivoima-alueella on väistämättä vaikutusta alueen luonteeseen. Vaikutukset jakautuvat positiivisiin ja negatiivisiin, riippuen siitä, kuka asiaa arvioi. Toisaalta vaakakupissa on kunnalle saatavat kiinteistöverotulot ja mahdollinen työllistävä vaikutus, toisaalta hanke vaikuttaa arvokkaisiin luontokohteisiin, maisema-arvoihin jopa pysyväisluonteisesti ja ihmistenkin elinolosuhteisiin näkyvästi. Arviointiselostuksessa huomioita kiinnitti se, että eri osa-alueiden vaikutusten arvioinnissa, vaikutukset oli arvioitu useimmissa kohdissa vähäisiksi. Arviointiselostuksesta välittyy siinä mielessä yksipuolinen näkökanta. Tuulivoima-alueita rakennetaan Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Myös Takakangas-Pihlajaharjun läheisyyteen on suunnitteilla/rakenteilla/rakennettu useita muita tuulivoimahankkeita. Karvian Kantissa on toiminnassa oleva tuulipuisto. Suunnittelussa/rakenteilla on Alkkian tuulipuisto, Parkanon/Kurikan rajalle olevan Mäntykankaan tuulipuiston aloite kaavoituksesta on toimitettu Parkanon kaupungille, Lylyharjun tuulipuiston (Parkano-Kihniö- Kurikka) kaavoitusprosessi on meneillään, samoin Mäntyperän (Kihniö) tuulivoimahankkeen kaavoitus. Lähialuille on siis mahdollisesti rakentumassa useita tuulivoima-alueita, joiden yhteisvaikutuksien arviointi ei ole helppo tehtävä, jos edes täysin mahdollinen olemassa olevilla tiedoilla ja työkaluilla. Jollain tavalla tuulivoimarakentamisessa on havaittavissa ns. ylikuumenemista, jolloin hankkeita viedään läpi ja kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Hankkeet myös sijaitsevat eri Ely-keskusten alueilla, joka sekin saattaa heikentää yhteisvaikutusten arviointia.

Valmistelija:

rakennustarkastaja Raisa Karinsalo- Manninen

Tekninen lautakunta antaa edellä olevan lausunnon Takakangas-Pihlajaharjun tuulipuistoalueen YVA-selostuksesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Timo Aho poistui asian käsittelyn ajaksi eikä osallistunut päätöksentekoon.

Koivikon vuokrarivitalo B:n peruskorjauksen toinen vaihe on valmistumassa. Peruskorjaus on toteutettu pääosin kunnan omana työnä.

Urakassa rivitalon huoneistot peruskorjataan uusia vastaaviksi, joten on tarkoituksenmukaista tarkistaa vuokrien neliöhinnat vastaamaan asuntojen laatutasoa.

Ennen peruskorjausta asuntojen vuokrahinnat olivat 6,36 euroa/m2.

B-talon vuokrat tulisi määritellä samaan tasoon muiden Koivikon rivitalojen kanssa.

Tekninen lautakunta päättää, että Koivikko B:n yksiöiden, eli 1h+keittiö (34 m2), vuokrahinnaksi tulee 10,00 euroa/m2, 340 euroa/kk, kaksioiden, eli 2h+keittiö (59,5m2), vuokrahinnaksi tulee 9,88 euroa/m2 , 587,86 euroa/kk ja kolmion 9,70 euroa/neliö eli 3h+keittiö (80 m2) 776,00 euroa/kk.

Uudet vuokrahinnat astuvat voimaan 1.1.2023 alkaen.

• Vuokrankorotukset 2023; päätetään tammikuussa
• Rakennustarkastajan päätökset 18.11. - 7.12.2022 (liite 4)
• Vastaanottohalli; rakennusjaosto kokoontuu tammikuussa
• Auton latauspistoke koulun piha; hinta 50 stn/kWh (sis. alv)

Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi.

Teknisen lautakunnan tulojen toteumaprosentti on 97,6 ja menojen toteumaprosentti on 90,3. Nettopudjetoinnin mukainen toimintakateprosentti on 74,6.

Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen talouskatsauksen ajalta 1.1. - 31.10.2022.