Tekninen lautakunta 2021-2025

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin kokoukseen osallistujat.

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Niina Sillanpää ja Timo Aho. Pöytäkirja tarkastetaan 28.9.2022 ja pidetään nähtävänä 29.9.2022 kunnan tietoverkossa.

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Niina Sillanpää ja Tiina Jokioja.

Kihniön kunta on pyytänyt tarjouksia ajalla 1.11.2022 - 30.4.2024 kaavateiden ja kiinteistöjen piha-alueiden koneellisesta talvihoidosta. Ilmoitus tarjouspyynnöstä on jukaistu kunnan kotisivuilla ja kunnan facebook-sivulla . Tarjouspyyntöaineisto on ollut saatavilla kunnan kotisivuilla.

Tarjouksen valintaperusteena oli vertailuhinnaltaan halvin tarjous. Vertailuhinta laskettiin käyttäen seuraavia, arvioituja hankintamääriä (määrät eivät ole tilaajaa sitovia):
- tiealueiden auraus 20 kpl
- piha-alueiden auraus 20 kpl
- hiekoitushiekan poisto 2 kpl
- tiealueiden liukkauden torjunta 15 kpl
- piha-alueiden liukkauden torjunta 15 kpl
- hiekoitushiekan poisto 2 kpl

Tarjouksia saatiin määräaikaan 19.9.2022 klo 14 mennessä kolme (3) kappaletta.
Tarjoukset olivat seuraavat:

Asseri Annala 107 100,00 € (alv 0%)
Koneurakointi Nevanperä 44 490,00 € (alv 0%)
Kihniön Maanrakennus Oy 46 650,00 € (alv 0%)

Liitteenä 1 tarjousten avauspöytäkirja.

Tekninen lautakunta päättää valita kaavateiden ja kiinteistöjen piha-alueiden kooneellisen talvihoidon urakoitsijaksi talvikausiksi 2022 - 2024 (+ 1v. optio) Koneurakointi Nevanperän, tarjouspyynnön 29.8.2022 ja tarjouksen 19.9.2022 mukaisin ehdoin siten, että urakkahinta osa-alueittain on seuraava (alv 0%):

Sopimus ei synny tällä päätöksellä, vaan vasta myöhemmin tehtävällä urakkasopimuksella, joka voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun asianosainen on saanut tai hänen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä. Urakoitsijan tulee toimittaa tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista.

Kihniön Riistanhoitoyhdistys hakee ympäristölupaa kivääriampumaradalle Metsähalliltukselta vuokraamalleen alueelle kiin­teis­töl­lä RN:o 250-893-1-3, os. Piikkiläntie Kihniö. Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun. Yhteyshenkilönä toimii Sasa Hautamäki.

Ampumarata-alueella on 75 metrin hirvi-/luodikkorata. Ratatoiminta on alkanut vuonna 1963.

Yhdistys hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa sekä ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiselle mah­dol­li­ses­ta muutoksenhausta huolimatta, jotta toimintaa voidaan jatkaa keskeytyksettä. Hakija esittää, että vakuutta ei tarvitsisi asettaa ampumaradan pitkän historian takia ja sen vuoksi, että radan käytöstä ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaran lisääntymistä.

Luvan tarve määräytyy ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 27 §:n 1 momentin liitteen 1 tau­lu­kon 2 kohdan 14 a (ulkona sijaitseva ampumarata) pe­rus­teel­la. Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 13 a mukaan perusteella kunnan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen.

Hakija esittää, että ympäristöluvan käsittelymaksussa voitaisiin huomioida maksua alentavasti, että kyseessä on pääasiassa yleishyödyllinen toiminta eikä toiminnalla kerrytetä varsinaisesti tuloja. Rata mahdollistaa alueen metsästäjille ylläpitää ampumataitoa ja harjoitella turvallista ja eettistä riistalaukausta varten.

Aikaisemman luvat

Kivääriradalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Kivääriradalla on Turun ja Porin lääninhallituksen lupa ampumaradan rakentamiseen 11.10.1963.

Toiminta-alue ja ympäristö

Ampumarata sijaitsee Kihniön keskustasta noin 5 km luoteeseen Naarmijärven pohjoispuolella. Alueen maaperä on soraa. Välialue on luontaisen kasvillisuuden peitossa. Taustavalli on karkea ja pinnaltaan kovaa materiaalia. Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä ja Pirttinevan turvetuotantoalue sijaitsee noin 800 metriä lounaaseen.

Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lähialueiden asuin- ja va­paa-ajan­asun­not. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 840 metrin päässä lounaaseen ja noin 870 metrin päässä etelään, sivuun ampumasuunnasta. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 200 metrin päässä etelälounaassa, sivuun ampumasuunnasta. Ampumasuunnassa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä ja lähin vapaa-ajanasunto noin 600 metrin päässä.

Toiminta-alue sijoittuu Naarmijärven valuma-alueelle. Ratojen sade- ja sulamisvedet imeytyvät todennäköisesti rata-alueelle.

Ampumarata-alue sijoittuu Naarmijärven 1-luokan pohjavesialueelle. Pohjavesialue on vaatimaton soraisesta hiekasta koostuva harjumuodostuma, joka rajoittuu lännessä Heinijokeen ja idässä suoalueeseen. Maa-aines ei ole hyvin lajittunutta, vaan sisältää jonkin verran hienoa silttistä ainesta. Alueelta on otettu hiekkaa ja soraa paikoin pohjaveden pinnan allekin. Päävirtaussuunnan arvellaan olevan kohti etelää.

Pohjavesialueella on Kankarin vesiosuuskunnan pohjavedenottamo. Pohjaveden laatu on pysynyt hyvänä happamuutta lukuun ottamatta. Vuonna 2015 vedenottamosta otettiin vettä 90 m³ päivässä.

Ampumaradan eteläpuolella on pohjavesilammikko, josta virtaa vettä itäpuoliselle suolle. Pohjaveden pinta on voinut laskea pysyvästi lammikon ympäristössä lammikon laskuojan kaivamisen vuoksi. Alueella on ollut aikanaan pohjavesiputkia ja taustavallin läheltä on vuonna 1985 saatu pohjaveden korkeudeksi +134,25. Kun taustavalli on korkeudessa noin +141, jää suojaetäisyydeksi 7 metriä.

Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Lähin Natura 2000 –verkoston alue Päretkivenneva-Teerineva sijoittuu noin 5 km etäisyydelle pohjoiseen.

Kaavoitustilanne

Ampumarataa ei ole merkitty Pirkanmaan maa­kun­ta­kaa­vaan. Alueella on merkintä tärkeästä vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta. Kaavamääräysten mukaan pohjavesialueella tulee varmistua siitä, etteivät toiminnot vaaranna pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Ympäristöhäiriöiden vaikutukset tulee ehkäistä riittävin teknisin ratkaisuin ja/tai suoja-aluein.

Alueella ei ole kunnan maankäyttösuunnitelmia. Lähin asemakaava-alue on Karin ranta-asemakaava Kankarinjärven pohjoisosassa noin 3 kilometrin etäisyydellä etelään.

Toiminta

Kivääriampumaradalla on yhdistetty 75 metrin hirvi-/luodikkorata, ja ampumasuunta on luoteeseen. Alueella on aiemmin harjoitettu vähäisissä määrin myös haulikkoammuntaa, mutta se on loppunut vuosituhannen vaihteessa. Pääsääntöisesti radalla ammutaan .308 ja .93 kaliiberin aseilla ja jonkin verran pienoiskiväärillä. Lisäksi radalla harjoitetaan jousiammuntaa.

Radan toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin klo 8.00-21.00, lauantaisin klo 9.00-18.00 ja sunnuntaisin klo 12.00-18.00. Juhlapyhinä ei ammuta ja käyttöajat ovat esillä radalla.

Radan käyttäjät ovat pääsääntöisesti alueen seurojen jäsenet. Seurat järjestävät radalla arviolta 10 harjoitusiltaa vuodessa. Lisäksi radalla järjestetään keskimäärin 5 lakisääteistä merkkiammuntakoetilaisuutta. Rata on seurojen käytössä kohdistusammuntaa varten toiminta-aikoina.

Vuotuinen laukaisumäärä on noin 3 500 laukausta hirvikiväärillä ja 500 – 1 000 laukausta pienoiskiväärillä. Äänenvaimentimien käyttö on kohtalaisen runsasta, mutta siitä ei ole pidetty kirjaa.

Toiminta-ajat halutaan pysyttää entisellään. Laukaisumäärä pysyy nykyisellään.

Radan rakenteet

Radan taustavalli on tehty maa-aineksista. Massoja on vaihdettu ja kalkittu 1990/2000 –lukujen taitteessa.

Radalla on villoitettu ampumasuoja 75 metrin ampumaetäisyydellä. Lisäksi radalla on liikkuvan hirven kiskot ja maalilaitteiden varasto.

Päästöt ympäristöön ja niiden ehkäisy

Melu

Ampumaratatoiminnan melun vaikutukset liittyvät ensisijaisesti häiritsevyyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ampumaratamelun ohjearvot (Vnp 53/1997) on tarkoitettu maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten eikä niiden perusteella arvioida terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Rakennetuilla radoilla ohjearvoja voitaisiin pitää tavoitearvoina.

Ampumaratojen melun A-painotettu enimmäistason ohjearvo impulssiaikavakiolla (L_AImax) on enintään:

-asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB

-loma-asumiseen käytettävillä alueilla 60 dB ja

-luonnonsuojelualueilla 60 dB

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan AI-enimmäisäänitaso tulee mitata vähintään viiden laukauksen keskiarvona. Yksittäisen laukauksen enimmäisäänitaso voi vaihdella tuntuvasti sääolojen vaihteluiden takia. Kahden peräkkäisen laukauksen melutaso voi erota toisistaan yli 10 dB. Eri päivinä hyväksyttävissä sääoloissa tehtyjen mittausten päiväkohtaisten kokonaistulosten vaihteluväli voi sekin olla 15-20 dB. Melumittauksia paremmin melutilannetta kuvaa laskentamallien käyttäminen.

Kivääriradan osalta avoimen maaston melusapluunan perusteella voidaan todeta, että radan melu saattaa ylittää loma-asumiseen käytettäville alueille asetetun VNp 53/1997 mukaisen 60 dB -ohjearvon kahdella vapaa-ajanasunnolla. Vapaa-ajanasunnot sijaitsevat kivääriluokan 75 dB meluvyöhykkeen sisäpuolella. Vakituisten asuinrakennusten osalta mahdolliset ylitykset ovat alle 5 dB. Pienoiskiväärin suupamauksen melu ei ylitä ohjearvoja.

Mikäli 70 dB melutaso lähimmillä vapaa-ajanasunnoilla ylittyy, suositellaan ampumaradalla tehtäväksi meluntorjuntatoimenpiteitä. Kihniön rhy:n radan vuotuiset laukaisumäärät ovat kuitenkin pienet ja radalla käytetään jonkin verran äänenvaimenninta. Myös ampumaradan ampumasuojan eristys pienentää melun leviämistä sivuille ja taakse. Ampumasuuntaan tehtävä meluntorjunta vaatisi taustavallin huomattavaa korottamista. Radan pieni laukaisumäärä huomioiden kustannukset nousisivat kohtuuttomiksi. Melun osalta esitetäänkin, että nykyisenlainen laukaisumääriltään pieni toiminta voisi jatkua.

Jätteet

Toiminnassa syntyy jätteenä hylsyjä sekä pahvijätettä maalitauluista ja pakkauksista. Alueella on keräysastia sekajätteelle ja astia tyhjennetään tarvittaessa. Hylsyt kerätään erikseen ja ladataan pääosin uudelleen käytettäväksi.

Liikenne

Radalle liikennöi parhaimmalla käyttökaudella 10 ajoneuvoa viikossa. Talviaikaan on vain yksittäisiä käyttäjiä.

Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin

Ympäristöä kuormittava vaikutus syntyy ampumaradoilla pääasiassa haulien ja luotien sisältämistä haitallisista raskasmetalleista. Luodeissa lyijyä on noin 89 %, kuparia noin 9 % ja antimonia ja sinkkiä molempia noin 1 %. Luotien ja haulien päästessä kosketuksiin ympäristön kanssa, ne alkavat rapautua ja metalleja vapautuu maaperään. Kuivissa ja pH:ltaan neutraaleissa oloissa metallien vapautuminen on hyvin hidasta.

Luotiaseradoilla valtaosa luodeista kertyy maalialueiden taakse taustavallin iskemäkohtaan. Paikallaan olevaan maaliin ammuttaessa iskemäkohta on pistemäinen, kun taas liikkuvaan maaliin ammuttaessa luoteja kertyy laajemmalle alueelle taustavalliin.

Ampumaradan vaikutusten selvittämiseksi otettiin vesinäytteitä Kankarin vesiosuuskunnan pohjavedenottamolta ja läheisestä pohjavesilammesta marraskuussa 2021. Näytteistä tutkittiin lyijy-, arseeni-, antimoni-, sinkki- ja kuparipitoisuudet. Näytteitä verrattiin myös vesiosuuskunnan vedenjakelualueen verkostosta v. 2020 otettuun näytteeseen. Tulosten mukaan talousvesiasetuksen mukaiset raja-arvot eivät ylittyneet missään näytteessä. Esim. lyijyn kokonaispitoisuus oli verkostovesinäytteessä 2,3 µg/l ja pohjavedenottamolla ja pohjavesilammikossa liukoisen lyijyn pitoisuus vaihteli 0,14…0,74 µg/l välillä. Raja-arvo lyijylle on 10 µg/l.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Kihniön rhy:n ampumarata sijoittuu riskinhallintamielessä pohjaveden osalta luokkaan vaativa, vaikka päästöpotentiaali on pieni. Luotiaseratojen osalta vaatimuksena on käytön seuranta ja raportointi. Lisäksi vaatimuksena on vesien koonti ja tarvittaessa käsittely tai vesien muodostumisen estäminen sekä kunnostus toiminnan loputtua.

Edellä olevan perusteella ampumaradalle esitetään haitta-ainekuormituksen hallitsemista estämällä sade- ja sulamisvesien imeytyminen taustavallin luotien iskemäalueen läpi ja siten estämällä haitta-aineiden kulkeutuminen suotovesien mukana. Se voidaan tehdä esimerkiksi kattamalla taustavallit tai peittämällä iskemäalue vettä eristävällä materiaalilla. Aikatauluksi kattamiselle esitetään 5 vuotta siitä, kun ympäristölupa on saanut lainvoiman.

Melun osalta katsotaan, että radalla hallitaan melua ampumasuojan ja kohtalaisen äänenvaimentimen käytön avulla. Lisäksi radan vuosittainen laukausmäärä on hyvin pieni ja osa laukauksista ammutaan pienoiskiväärillä, jonka meluvaikutus on esimerkiksi hirvikivääriä pienempi. Mittavien meluntorjuntatoimenpiteiden kustannukset nousevat toimintaan nähden kohtuuttomiksi.

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on seurata pohjavesien laatua. Toiminnan jatkuessa voidaan raskasmetallipitoiset maat jättää paikoilleen rata-alueelle. Kunnostustarve tulee tarkasteltavaksi toiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa alueella.

Vaikutukset ympäristöön

Kihniön rhy:n radalla päästöpotentiaali on pieni, pintavesiriski on pieni ja pohjavesiriski kohtalainen. Ampumarata luokitellaan riskitasoltaan tasoon 2b – pohjaveden osalta vaativa rata.

Radalle esitetään hulevesien hallintaa siten, että vesien pääsy taustavallin luotien iskemäalueelle estetään rakenteellisin keinoin eli haitta-aineiden kulkeutumisreitti katkaistaan.

Käyttöhistoriansa aikana ampumaradan rakenteisiin on kertynyt arviolta yhteensä noin 1,4 tonnia lyijyä. Laukaisumäärän ollessa pieni uusi vuotuinen kertymä on vähäinen.

Melun osalta ei ole tullut valituksia sen jälkeen, kun juhlapyhänä tapahtuva ammutta kiellettiin. Pienoiskiväärillä ammuttaessa melun ohjearvot eivät ylity melusapluunatarkastelulla. Ohjearvot voivat ylittyä isommilla kivääreillä ammuttaessa reippaasti kahdella lähimmällä vapaa-ajanasunolla. Ampumasuojan eristys todennäköisesti pienentää melun leviämistä taka- ja sivusuuntaan. Myös äänenvaimentimien käyttö ja maastonmuodot vähentävät melua.

Pienen laukaisumäärän ja äänenvaimentimien käytön vuoksi hakija esittää, että toimintaa voidaan jatkaa ohjearvoylityksistä huolimatta nykyisillä käyttöajoilla.

Seuranta ja tarkkailu

Ampumaradan melupäästöä tarkkaillaan laukaisumäärien perusteella. Ampuma-aikoja noudatetaan ja rakenteiden kuntoa seurataan silmämääräisesti.

Myös haitta-aineiden kertymistä ja kuormituspotentiaalia seurataan laukaisumäärillä. Ratarakenteen kunnostustarve tulee riskinarvioinnin perusteella arvioitavaksi, jos ratatoiminta loppu ja maankäyttö alueella muuttuu.

Kierrätykseen toimitetuista jätteistä pidetään kirjaa.

Riskitasoon 2b kuuluvilla radoilla suositellaan suoto- ja/tai pohjavesien tarkkailua 1-3 vuoden välein. Pohjavesien laatua esitetään tarkkailtavan 3 vuoden välein läheiseltä vedenottamolta. Näytteestä tutkitaan liukoiset metallit lyijy, antimoni, kupari, sinkki ja arseeni sekä pH, orgaaninen aines, happipitoisuus ja sameus.

Lisäksi pohjavesiputki asennetaan radalle 10 vuoden sisällä ympäristöluvan saatua lainvoiman. Putki asennetaan vedenottamon ja ampumasuojan väliselle alueelle. Aikataululla varaudutaan varallisuuden keräämisen pienellä tulopohjalla.

Tarkkailusta kootaan vuosiraportti valvontaviranomaiselle.

Poikkeukselliset tilanteet

Toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat ympäristövaikutusten lisääntymiseen. Turvallisuuden osalta viranomainen on poliisi, joten turvallisuusasioita ei arvioida ympäristölupahakemuksessa.

Asian käsittely

Ympäristölupahakemus jätettiin Kihniön kunnalle 25.3.2022. Lu­pa­ha­ke­mus kuulutettiin kunnan kotisivuilla 31.3.-5.5.2022 vä­li­sen ajan. Lisäksi 30 vaikutusalueen kiinteistölle ja Kankarin vesiosuuskunnalle lähetettiin eril­lis­tie­dok­si­an­to ha­ke­muk­sen vireilläolosta.

Lupahakemuksesta pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Sas­ta­ma­lan seu­dun sosiaali- ja terveyspalvelujen ympäristöterveydenhuollon lau­sun­not.

ELY-kes­kuksen lausunnon mukaan maakuntakaavassa ei ole esitetty paikallisia ampumaratoja. Koska maakuntakaavassa on tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue –kaavamerkintä, se tulee huomioida ensisijaisesti ja kaavallisesti määräävänä.

Ampumarata sijoittuu Naarmijärven vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Etäisyys ampumaradalta Kankarin vedenottamolle on alle 100 m. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 80 m³/d ja vettä on otettu vedenottamolta 90 m³/d vuonna 2015. Tällöin koko muodostumisalueen alueelta vedet kulkeutuvat vedenottamolle. Rata sijaitsee kokonaisuudessaan vedenottamon arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä.

Ampumaradan ympäristöluvan mukaisia sijoittumisen edellytyksiä tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa. Aiempi toimiminen ilman ympäristölupaa ei luo oikeutettuja odotuksia siitä, miten lupaharkinta toiminnan sijoittumisen osalta tulee suorittaa. ELY-keskus katsoo, että pohjavesialueelle sijoittuvan ampumaradan toiminta voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaista pohjaveden vaarantumista ja pilaantumista. Lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole luvan myöntämisen edellytyksiä.

Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut ilmoittaa terveydensuojeluviranomaisen lausuntona, että alue sijaitsee pohjavesialueella ja alueella toimii Kankarin vesiosuuskunta, jolla on vedenottamo n. 300 metrin päässä ampumaradasta. Ampumaradan lähikiinteistöjen osalta ei ole selvitetty, onko heillä käytössä talousvesikaivoja. Hakemuksessa on esitetty pohjaveden laadun tarkkailua vedenottamolta, tarkkailu tulee olla vähintään esitetyn mukainen. Alueen toiminnassa tulee huomioida pohjavesialueella toimiminen. Pohjaveden pilaantuminen tulee estää. Toiminnasta ei saa aiheutua asukkaiden terveelliselle elinympäristölle haittaa.

Lupahakemuksen johdosta jätettiin kaksi muistutusta nähtävillä oloaikana. Korpikylän asukkaiden muistutuksen on allekirjoittanut kolmen asuintalon ja yhden vapaa-ajanasunnon kiinteistön omistajat. Kiinteistöt sijoittuvat Korpikylään 1,6-1,8 km etäisyydelle ampumasuuntaan luoteeseen-pohjoiseen. Muistutus kuuluu seuraavasti:

”Ampumaradasta syntyvä meluhaitta naapurustoon on merkittävä ja se on lähes ympärivuotista, pois lukien juhlapyhät. Varsinkin metsähakkuun jälkeen meluhaitta on korostunut.

Kankarin vesiosuuskunnan pumppaamon läheisyys on riskitekijä. Vaarana on, että vesi pilaantuu, jos lyijyä pääsee liukenemaan maaperään ja sitä kautta veteen, kun ammunta radalla jatkuu.

Myöskään jätteiden käsittely tällä ampumaradalla ei ole kriteerit täyttävää. Ampumapenkan sisältämä lyijymäärä on huomattavan suuri eikä sitä käsitelty perustamisen jälkeen.

Kihniössä on vaatimukset täyttävä ja nykyaikainen (Nerkoon) ampumarata, jota voi käyttää. Metsästys ja ammunta ovat hienoja harrastuksia ja niiden harrastaminen on suotavaa ja hyödyllistä.”

Kihniön Kankarin vesiosuuskunnan hallituksen muistutuksessa kerrotaan, että ampumarata sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella, jolla on Kihniön Kankarin vesiosuuskunnan vedenottokaivot 150 metrin päässä ampumavallista. Vesiosuuskunta toimittaa talousvettä n. 500 henkilön tarpeisiin. Hallitus suhtautuu kriittisesti ampumaratatoiminnan jatkamiseen ko. paikalla.

Vesiosuuskunta edellyttää luvan hakijan noudattavan vesilain pohjaveden pilaamiskieltoa koskevia määräyksiä ja estävän ampumatoiminnasta ja ajoneuvojen pysäköinnistä aiheutuvat uhat pohjavedelle ja erityisesti Kihniön Kankarin vedenottamolle. Ympäristölupahakemuksessa mainitaan pohjaveden virtaussuunnan olevan vedenottamoa kohti. Tämä aiheuttaa merkittävän uhan liuenneiden raskasmetallien mm. lyijyn päätymiseen pumpattavaan talousveteen.

Vesiosuuskunta ilmoittaa lisäksi, että Kihniöllä on toinen hyvin varustettu ampumarata alle 15 km etäisyydellä, joten tämän radan tarpeellisuutta tulee arvioida siitäkin näkökulmasta.

Kihniön Riistanhoitoyhdistys antoi lausuntoihin ja muistutuksiin vas­ti­neen 15.8.2022. Vastineessa ilmoitetaan ELY-keskuksen lausuntoon liittyen mm. seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen suojausrakenteiden katsotaan olevan riittäviä rata-alueen vähäinen lyijykuormitus huomioiden. Hakemuksessa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia riskinhallintatoimenpiteitä sekä pohjavesiputken asentamista tarkkailupisteeksi ampumaradan ja vedenottamon välille.

Toimenpiteissä on huomioitu pohjavesialue ja pohjaveden pilaantumisen estäminen. Sade- ja sulamisvesien pääsy luotien iskemäalueelle tullaan estämään, jolloin haitta-aineiden kulkeutuminen taustavallista vajovesien mukana estyy. Näin toiminta ei vaaranna pohjaveden laatua.

Ampumaradan haitta-aineet ovat kerääntyneet pääosin radan taustavalliin, josta on vedenottamolle matkaa lyhimmillään noin 150 metriä. Lyijyn kulkeutuminen maaperässä on hyvin hidasta ja GTK:n tutkimusten mukaan lyijyn kulkeutuminen 10 metrin syvyyteen kestäisi laskennallisesti useita tuhansia vuosia. Pohjaveden pinta on 1985 mittausten mukaan radalla noin 7 metriä maanpinnasta.

Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuulumista ei voi käyttää ratojen olemassa olon edellytyksenä. Esitetyillä suojaustoimenpiteillä ampumaratatoiminta ei vaaranna alueen kaavan mukaista käyttöä vedenhankintaan soveltuvana pohjavesialueena.

Kankarin vesiosuuskunnan muistutukseen esitetään, että toiminnanharjoittaja on esittänyt toimenpiteitä, joilla estetään haitta-aineiden kulkeutumista taustavallista maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Toimenpiteiden avulla hallitaan myös jo olemassa olevan lyijykuormituksen aiheuttamaa riskiä ympäristölle.

Sastamalan seudun terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon esitetään, lähikiinteistöjen talousvesikaivoja ei ole selvitetty, sillä pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohti vedenottamoa.

Lähiasukkaiden muistutukseen esitetään, että vaikka käyttöajat ovat näennäisesti laajat, kohdistuu käyttö todellisuudessa pienemmälle ajanjaksolle. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin valmis rajoittamaan käyttöaikoja esimerkiksi seuraavasti: maanantaista perjantaihin klo 10-20, lauantaisin klo 10-16 ja sunnuntaisin klo 12-16. Lisäksi ilmoitetaan, että hakemuksessa on esitetty toimenpiteitä, joilla estetään haitta-aineiden kulkeutumista taustavallista maaperään ja sitä kautta pohjaveteen.

Vastineessa on esitetty myös erilaisia toimenpiteitä pohjaveden suojaamiseksi. Niitä ovat taustavallin kattaminen ja peittäminen. Lopullista rakennetta ei ole esitetty tarkemmin, sillä se riippuu materiaalien saatavuudesta.

Tarkastus

Ympäristötarkastaja tarkasti ampumaradan yhdessä yhteyshenkilön kanssa keväällä 2021, jolloin keskusteltiin ympäristöluvan hakemisesta. Ympäristötarkastaja tarkasti radan uudelleen 17.8.2022. Uudella tarkastukselle todettiin mm. että pientä ampumakoppia oli suojattu eristelevyin sivuilta ja takaa.

Numeroimaton oheisaineisto:

Ampumaradan sijaintia osoittava karttaliite

Melun leviämistä kuvaava sapluunamallinnus

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

Hakijan vastine lausuntoihin ja muistutuksiin

Tekninen lautakunta päättää hylätä Kihniön Riistanhoitoyhdistyksen kivääriradan ympäristölupahakemuksen kiinteistölle RN:o 250-893-1-3, os. Piikkiläntie Kihniö. Päätöksen perusteena esitetään, että toiminnasta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 16 ja 17 §:ien tarkoittamaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi toiminnasta aiheutuu vedenhankinnan vaarantumista vedenottokäytössä olevalla pohjavesialueella eikä edellytyksiä luvan myöntämiselle siten ole. Lisäksi toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain 5 §:n tarkoittamaa viihtyisyyden alentumista lähiasutukselle.

Toiminnan lopettaminen

Toiminnanharjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaisuudesta. Suunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet alueen kunnostamisesta, rakenteiden poistamisesta sekä selvitys alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta aikatauluineen. Lupaviranomainen päättää tarvittavista toimista suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Päätöksen perustelut

Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumisesta. Luvan myöntämisen edellytys on lisäksi, ettei toiminnasta aiheudu vedenhankinnan vaarantumista tai merkittävää yleisen viihtyisyyden vähentymistä.

Kun ottaa huomioon toiminnon sijoittumisen välittömästi vedenhankintakäytössä olevan vedenottamon viereen, ei edellytyksiä luvan myöntämiselle ole. Toiminnasta aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaara vedenhankintakäytössä olevalla ottamolla. Vaaraa aiheuttavat luotien sisältämien raskasmetallien päätyminen maaperään ja edelleen pohjaveteen sekä alueelle tapahtuva liikenne pysäköintineen paljaalla maaperällä. Myös asiantuntijalausunnot ja alueen vedenottaja katsovat toiminnan aiheuttavan vedenhankinnan vaarantumista.

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa tulee huomioida mm. vaikutusalueen herkkyys ja toiminnan muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Metsähallitukselta vuokrattu alue ampumaradalle on sijainniltaan herkin vedenottamon lähellä, kun toiminta voitaisiin sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle.

Lähiasukkaiden kokemusten ja meluarvioinnin perusteella ampumaradasta aiheutuu myös viihtyisyyden vähentymistä loma-asutukselle ja vakituiselle asutukselle.

Luvanvaraisen toiminnan toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan päättymisen jälkeen tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lausunnossa, muistutuksissa ja mielipiteessä esitetyt vaatimukset

Ympäristöterveydenhuollon lausuntoon ilmoitetaan, että pohjaveden pilaantuminen estetään hylkäämällä toiminta vedenottamon lähellä. Siten lausunnossa mainittuja terveyshaittoja ei myöskään synny.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto huomioidaan lupapäätöksessä il­me­ne­vin tavoin eli ympäristölupaa ei myönnetä vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi.

Lähiasukkaiden muistutus huomioidaan eikä lupaa myönnetä. Siten muistutuksessa mainittuja haittoja lähiasutukselle tai pohjaveden otolle ei muodostu.

Kankarin vesiosuuskunnan muistutus huomioidaan. Lupaa vedenottamon viereen ei myönnetä ja näin ehkäistään toiminnasta aiheutuva pohjaveden pilaantumisvaara.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6-8, 11, 16-17, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48-49, 52, 66, 83, 85-87 ja 190 §:t

Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­ase­tus (713/2014) 2, 3, 6, 7 ja 11-15 §:t

La­ki eräistä naa­pu­ruus­suh­teis­ta (26/1920) 17 §

Jä­te­la­ki (646/2011) 9, 12, 29, 31, 72 ja 73 §:t

Val­tio­neu­vos­ton päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason oh­je­ar­vois­ta (53/1997) 2, 3 §

Tekninen lautakunta 12.3.2018

Tekninen lautakunta on tämän vuoden budjetissaan ottanut huomioon öljystä luopumisen. Lottalan kiinteistö lämpiää öljyllä ja nyt olisi tarkoitus liittää kiinteistö kunnan kaukolämpöverkkoon. Yhtenäiskoulun lämpökeskuksesta lähtee lämpökanaali kunnan keskustoimistorakennukseen. Tämä kanaali olisi tarkoitus uusia vähän isommalla kanaalilla ja samalla jatkaa sitä Lottalaan saakka.
Tarmo Oraluoma on asiaa hoitanut ja ollut yhteydessä LVI-Talo Kannoston kanssa. Kannostolta on käynyt paikanpäällä suunnittelija katsomassa tilannetta ja tehnyt sen pohjalta tarjouksen kanaalin uusinnasta ja jatkosta. Tarjous on kokonaisuudessaan 25 107,00 €.
Tarjoukseen ei ole huomioitu asbestipurkua, maanrakennustöitä, timanttiporauksia ja mahdollisia sähkötöitä.

Tarjous on nähtävillä kokouksessa.

Tekninen lautakunta päättää hyväksyä LVI-Talo Kannosto Oy:n tekemän tarjouksen lämpökanaalin uusimisesta ja Lottalan kiinteistön liittämisestä kaukolämpöön.

Tekninen lautakunta ei hyväksy saatua tarjousta. Teetetään lämpökanaalin uusimisesta ja Lottalan kiinteistön liittämisestä kaukolämpöön kokonaissuunnitelma ammattitaitoisella suunnittelutoimistolla.

Tulosyksikkökohtaisen toteutumaraportin per 30.06.2022 mukaan koko teknisen toimen tulojen toteutumaprosentti on 64,0. Menojen toteutumaprosentti on 58,9 .

Toimintakate 30.06.2022 oli 48,0.

Teknisen toimen osavuosikatsaus 01.01. - 30.06.2022 (liite 2 )

Kihniön kunnan omistamien asunto-osakeyhtiöiden osavuosikatsaukset (liite 3)

Tekninen lautakunta merkitsee talousarvion osavuosikatsauksen 01.01. - 30.06.2022 (liite 2) ja taloyhtiöiden osavuosikatsauksen (liite 3) tietoonsa saatetuksi ja saattaa sen kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston tietoon.

Vt. tekninen johtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Oheismateriaalina toteumavertailu.

Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen talouskatsauksen ajalta 1.1. - 31.7.2022.

• Paavontien tiesuunnitelma
• Koivikon rivitalon tilanne

Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi.

• Rakennustarkastajan päätökset 10.6. - 22.9.2022 (liite 4 )
• Latukone
• Sähkön säästäminen ja liittymien pienentäminen
• Hirvosen pumppaamo

Tekninen lautakunta merkitsee asiat tietoonsa saatetuksi ja päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan.